Rullaluistelu

noin vapusta elokuun loppuun. Parhaimmillaan satakin kilometriä viikossa.



Mitä haluat tietää?

sen, että sopiiko tämmöiselle äiti-ihmiselle :D Siis onko miten hurjaa, oppiiko nopeasti, onko vaikea hallita sitä menoa? Entä "täriseekö" pahasti? Meinaan kun ne rullat on aika pienet ja asfaltillakin on hiekkaa yms. Varmaan tehokasta liikuntaa kuitenkin?

Täällä yks harrastaja, 25 -vuotias yhden lapsen äiti. Rullaluistelun aloitin jo joskus teini-iässä mutta monta vuotta olin luistelematta. Viime kesänä kaverin luistimilla sitten testasin ja heti syttyi palo aloittaa uudestaan.



Ostin omat luistimet ja nyt tulee luisteltua useamman kerran viikossa, 8-15 km kerrallaan. Pitemmänkin matkan vois mennä mut aika on vähän kortilla, niin otan sitten tehokkaampana nuo muutamat kilometrit.



Luistelu vaatii hieman harjoittelua. Alkuun ei kannata antaa vauhdin kiihtyä kovaksi esim. alamäessä. Kannattaa harjoitella käännöksiä, pujottelua, jarrutuksia ja pieniä hyppyjä ainakin. Alkuun pienellä vauhdilla, sitten vähän lisää vauhtia. Alamäet on haasteellisia, kun vauhti lähtee helposti kiihtymään. Jos et osaa jarruttaa ja tulee joku este eteen, on edessä törmäys, kaatuminen tai ojaan suistuminen.



Kannattaa ostaa hyvät luistimet, esim K2 on hyvä merkki. Riittävän isot rullat (halkaisija vaikka 80 mm), niin meno on miellyttävämpää varsinkin pitkillä matkoilla. Myös suojiin kannattaa panostaa. Kypärä on ehdoton, samoin polvisuojat, rannesuojat ja kyynersuojat. Jos jonkin noista jättäisin pois, niin kyynersuojat.. Mut en jätä.. :)



Soraa ja kiviä kannattaa varoa. On vähän veemäistä luistella, kun katuja auotaan joka kesä ja aina ilmaantuu uusia "railoja" asvalttiin. Luistimet eivät luista soralla tai hiekalla. Eikä laakerit tykkää siitä. Pieniinkin kiviin osuessa luistin tökkää ikävästi ja jos vauhti on kova, saattaa lentää nokilleen. Hyppyjä kannattaa sen takia vähän treenata, että jos tulee kovassa vauhdissa eteen kapea hiekkakohta, voi hypätä sen yli, ei tarvii alkaa hätäjarruttelemaan..



Vesisateella ei kannata luistella, laakerit ei tykkää vedestä.



Luistimia pitää huoltaa lähinnä vaihtamalla renkaiden paikkaa ja kun kulumaa on paljon, koko renkaat. Itse on aika mahdoton alkaa laakereita putsailemaan tms. ellei ole tosi perehtynyt. Kannattaa siis välttää sorat ja vedet, että luistimet pysyisivät hyvässä kunnossa. Uusi rengassetti pitää ostaa ehkä parin vuoden välein, ellei ole ihan himoluistelija.



Tässä jonkun verran yhden luistejan kertomaa. Aloittele ihmeessä harrastus! Mukavaa luistelukesää!

Täällä yks harrastaja, 25 -vuotias yhden lapsen äiti. Rullaluistelun aloitin jo joskus teini-iässä mutta monta vuotta olin luistelematta. Viime kesänä kaverin luistimilla sitten testasin ja heti syttyi palo aloittaa uudestaan. Ostin omat luistimet ja nyt tulee luisteltua useamman kerran viikossa, 8-15 km kerrallaan. Pitemmänkin matkan vois mennä mut aika on vähän kortilla, niin otan sitten tehokkaampana nuo muutamat kilometrit. Luistelu vaatii hieman harjoittelua. Alkuun ei kannata antaa vauhdin kiihtyä kovaksi esim. alamäessä. Kannattaa harjoitella käännöksiä, pujottelua, jarrutuksia ja pieniä hyppyjä ainakin. Alkuun pienellä vauhdilla, sitten vähän lisää vauhtia. Alamäet on haasteellisia, kun vauhti lähtee helposti kiihtymään. Jos et osaa jarruttaa ja tulee joku este eteen, on edessä törmäys, kaatuminen tai ojaan suistuminen. Kannattaa ostaa hyvät luistimet, esim K2 on hyvä merkki. Riittävän isot rullat (halkaisija vaikka 80 mm), niin meno on miellyttävämpää varsinkin pitkillä matkoilla. Myös suojiin kannattaa panostaa. Kypärä on ehdoton, samoin polvisuojat, rannesuojat ja kyynersuojat. Jos jonkin noista jättäisin pois, niin kyynersuojat.. Mut en jätä.. :) Soraa ja kiviä kannattaa varoa. On vähän veemäistä luistella, kun katuja auotaan joka kesä ja aina ilmaantuu uusia "railoja" asvalttiin. Luistimet eivät luista soralla tai hiekalla. Eikä laakerit tykkää siitä. Pieniinkin kiviin osuessa luistin tökkää ikävästi ja jos vauhti on kova, saattaa lentää nokilleen. Hyppyjä kannattaa sen takia vähän treenata, että jos tulee kovassa vauhdissa eteen kapea hiekkakohta, voi hypätä sen yli, ei tarvii alkaa hätäjarruttelemaan.. Vesisateella ei kannata luistella, laakerit ei tykkää vedestä. Luistimia pitää huoltaa lähinnä vaihtamalla renkaiden paikkaa ja kun kulumaa on paljon, koko renkaat. Itse on aika mahdoton alkaa laakereita putsailemaan tms. ellei ole tosi perehtynyt. Kannattaa siis välttää sorat ja vedet, että luistimet pysyisivät hyvässä kunnossa. Uusi rengassetti pitää ostaa ehkä parin vuoden välein, ellei ole ihan himoluistelija. Tässä jonkun verran yhden luistejan kertomaa. Aloittele ihmeessä harrastus! Mukavaa luistelukesää!

Vaikkakin tämä oli hyvin kattava, lisäisin sen, että jarrupalan vaihdettavuus on hyvä tsekata ostaessa.

Itse aloitin myös luistelun teininä, mutta lasten syntymät ja muutto uudelle paikkakunnalle hyydyttivät joksikin aikaa luistelun.

Nyt jo yli kolmekymppisenä äiti-ihmisenä luistelen viidestä seitsemään kertaa viikossa 12km.

Minun tahdillani vaihdan renkaat kunnosta riippuen joka- tai jokatoinen vuosi, ja vähintään yksi jarrupala menee kesää kohden jos on poutainen kesä.

Sateella en luistele, koska märkä asvaltti (ja varsinkin uusi) on todella liukasta, olen eräänä kesänä reväyttänyt sisäreiteni äkkispagaatilla =)

Minä olen pärjännyt opettelematta hyppyjä.

12km kuulostaa äkkiseltään pahalta ja kovaa kuntoa vaativalta, mutta se ei ole sitä, mä lupaan.

Luistelu on erilaista (minun mielestäni kevyempää) kuin esim. juoksu. Ensi alkuun (lue: huonokuntoisena) tuohon lenkkiin kului aikaa reilu puolitoista tuntia, nyt menee 50min. Lenkki on silti sama.

Muuta kysyttävää?

Aloitin varovasti meidän sohvan ympäri ja sitten jo liikenteeseen.

Onhan se vielä sellaista töksähtelevää hapuilua, mutta kivaa se on ;-)

Itse en edes hoksannut, että suurin osa luistelijoista todella käyttää jarrupalaa. Itsellänikin sellainen on mutta en käytä kuin hyvin harvoin, ehkä pari kertaa olen käyttänyt noilla viime kesänä ostetuilla luistimilla.



Minun tyylini "jarruttaa" on tehdä "u-käännös" eli katson, että tilaa on riittävästi ja ketään ei ole tulossa ja pyörähdän tiukan ympyrän tai kurvin. Jarruttaa tehokkaasti mutta ei kannata käyttää tosi kovissa vauhdeissa. Keskipakovoima kaataa muuten...



T. se 25 -vuotias äiti-ihminen :)



Niin ja sen verran vielä lisäisin, että sauvat vois olla myös hyvä lisä luisteluun. Itse haaveilen sellaisista mutta en ole vielä saanut hankituksi.

T: yksi joka on vasta päässyt sauvoista eroon ja jaksaa luistella vasta 30 minuuttia kerrallaan. ;o)

Varsinkin ylämäkiin..

Onko kukaan kokeillut rullaluistella kantoliinan kanssa. Ajatus kuulostaa hurjalta, mutta onhan vauva pyöränkin kyydissä alttiina kaatumiselle. Kokemusta luistelusta on aika paljon joten sinänsä ajatus ei tunnu mahdottomalta.

ensiksi kannattaa opetella kaatumaan oikein, eli ensin polvet maahan, sitten ranteet ja lopuksi kyynärpäät. Ja kaikissa noissa ruumiinosissa suojat tietysti.

Ja ne jarrutukset kuntoon ihan tasaisella ennen kuin lähdet yhtään matkaa kokeilemaan. Samoin kannattaa harjoitella kääntymisiä, suunnanvaihtoja, painon siirtoa jalalta toiselle yms.



Kunnon suojat ja kunnon luistimet, niin on se luistelukin sitten mukavampaa ja turvallista.

Onko kukaan kokeillut rullaluistella kantoliinan kanssa. Ajatus kuulostaa hurjalta, mutta onhan vauva pyöränkin kyydissä alttiina kaatumiselle. Kokemusta luistelusta on aika paljon joten sinänsä ajatus ei tunnu mahdottomalta.

itsekin olen luistellut yli 15v eikä tulisi mieleenikään lähteä kantoliinailemaan/-reppuilemaan rulliksien kanssa.(Vaikka kantaja olen itsekin.)



Se kaatuminen kun ei katso taitoihin ollenkaan, ei tarvita kuin sopivan kokoinen kivi renkaiden väliin ja se on humpsis. Ja vauvalle ei todellakaan kävis hyvin siinä rytäkässä. Ihan kamala ajatus sulla, sori vaan. :)