Lue keskustelun säännöt.
Miten olette selvitytyneet kun tulossa on ns.yllätysvauva...
05.04.2010 |
...siis että lapsia ei ollut suunnitteilla enempää,mutta luonto päättikin toisin? Ja varsinkin jos mies on vastahakoinen asian suhteen?
Meillä tilanne,että 3 lasta jo ja ei ollut suunnitteilla toistaiseksi ainakaan enempää lapsia. Mä oon ollut pitkään kotiäitinä ja olin suunnitellut opiskelua/työelämää. Nyt sitten asiat menevät hieman toisin. Mulle on nyt jo selvää,että vauvan pidän,mutta mies ollut vähän nihkeä,mutta varmasti tottuu ajan kanssa,vai?
Onko muilla käynyt näin? Ja en kaipaa saarnoja. Kyllä,olemme aikuisia ihmisiä,mutta näinkin voi käydä aikuisillekin...
Kommentit (10)
nimittäin--aikuisille ei käy tuollaisia "vahinkoja".... ja miehesi tietää sen,on fiksu mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ehkäisy petti kesällä 99. Olin palaamassa elokuussa töihin äitiyslomalta (lapset tuolloin 3v ja 1½v)ja mies oli aloittamassa sivutoimista yrittämistä. Jo aiemmin mies oli sanonut, että lapset on sitten tässä tai jos tulee lisää, pitää olla pidempi ikäero, ainakin 3v.
No, testi näytti plussaa ja viiden minuutin miettimisen jälkeen totesin, etten kykene aborttiin. Ilmoitin miehelle olevani raskaana ja etten tekisi aborttia. Mies totesi, että jos se on raivannut esteet tieltään (ehkäisyn lisäksi minun ikäni, ylipainoni, aiemmat sektiot sekä miehen sairastama kivespussitulehdus)niin sen tarkoitus on syntyä.
Tyttö täytti helmikuussa 10v.
nimittäin--aikuisille ei käy tuollaisia "vahinkoja".... ja miehesi tietää sen,on fiksu mies.
Aikuisena varmasti tiedät, ettei mikään ehkäisy ole 100% (paitsi selibaatti)?
Meillä ehkäisy petti kesällä 99. Olin palaamassa elokuussa töihin äitiyslomalta (lapset tuolloin 3v ja 1½v)ja mies oli aloittamassa sivutoimista yrittämistä. Jo aiemmin mies oli sanonut, että lapset on sitten tässä tai jos tulee lisää, pitää olla pidempi ikäero, ainakin 3v. No, testi näytti plussaa ja viiden minuutin miettimisen jälkeen totesin, etten kykene aborttiin. Ilmoitin miehelle olevani raskaana ja etten tekisi aborttia. Mies totesi, että jos se on raivannut esteet tieltään (ehkäisyn lisäksi minun ikäni, ylipainoni, aiemmat sektiot sekä miehen sairastama kivespussitulehdus)niin sen tarkoitus on syntyä. Tyttö täytti helmikuussa 10v.
Meillä oli lapsia jo neljä iältään 18,16,5 ja3. Opiskelin ammatin tuossa kahden ryppään välillä ja sitten näiden kahden pienimmän jälkeen rakennettiin ja ajateltiin, että nyt on varaa maksaa asumisestakin, kun molemat on töissä. Minäkin sain määräaikaisen useamman vuoden työn ja näytti, että siellä varmasti saisi jatkaakin. Menin töihin kuopuksen ollessa 2. Vuosi meni hyvin rahaakin jäi kerrankin ylikin, mutta sitten aloin ihmetellä huonoa vointia ja väsymystä, en siihen sen kummempaa huomiota kiinnittänyt, kunnes kuukautisetkin jäivät pois. Tein testin joka oli positiivinen. Lähes shokissa varasin ajan neuvolaan. Sieltä käskettiin gynelle, koska mulla on kierukka se tulisi poistaa välittömästi, sitten mietitään mitä jatkossa. No menin gynelle hän poisti huonosti paikoillaan olevan kierukan, tutki ja sanoi, että raskaus on varsin pitkällä, ultrattiin ja viikkoja kasassa 14+5 joten eipä siinä ollut vaihtoehtoja.
Kerroin miehelle, joka vain purskahti nauruun ja totesi, että niin meidän tuuria. Mies otti asian oikeastaan paremin kuin minä sanoi vain, että viis menee siinä kuin neljäkin, mulla kesti kauan ennen kuin osasin innostua liikkeistä tai sydänäänistä, oikeastaan vasta nyt aivan viimeisillä kuukausilla, kun saatiin pankin kanssa sovittua, että äitiysloman ajan maksetaan pienempää lyhennystä eikä tarvi taloa siis stressata ja asiat muutenkin loksahtivat hiljalleen kohdilleen. Onneksi raskaus aika on pitkä, joten on aikaa sopeutua, nyt odottelen synnytystä, viikko tässä olisi laskettuun aikaan. Ehkä en yhtä tohkeissani ole kuin edellisistä, mutta tiedän, että varmasti rakastan lasta ihan yhtä paljon kuin toisiakin. Se tosin harmittaa, että tällä lapsi määrällä kun kaksi opiskelee ja muut kuluttavat muuten vain paljon ja velkaa on lähes 200 000€ ei tarvitse kyllä suuremmin hoitovapaata pitää, mutta sitä stressataan sitten vuoden vaihteen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yllätys oli suuri, kun testi näytti plussaa. Meillä yksikään lapsi ei ole saanut alkuaan "auttamatta". Raskaus tosin päättyi viikolla 14. Molemmat oltiin sitä mieltä, että kokeillaan saada vielä yksi, kun tuntui että jotakin jäi puuttumaan meidän perheestä.
Nyt tuo tyttö on vuoden.
ne kolme aikaisempaa oli hoidoilla saatu... Mies vähän nikotteli, mutta eipä siinä sitten sen kummempaa, vaihdettiin farkku tila-autoon ja muutettiin vähä isompaan asuntoon. Hyvin se kuopus otettiin vastaan ja nyt en osaa enää edes kuvitella perhettämme ilman tuota pientä ilopilleriä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että hyvinkin voi asiat kääntyä kuitenkin. Meilläkin on tässä edessä asunnon- ja autonvaihtoa ja se taitaa eniten miestä painaa. Mutta onneksi 9kk aikaa sopeutua,nyt raskaus vasta ihan alussa.
On tässä omatkin ajatukset hieman sekaisin...kun ei ollut tällaista suunnitellut...mutta eiköhän tämä tästä.
raskaustestin tekopäivä oli kamala, itkin ja raivosin ettei voi olla totta. Itselle oli tehty sterilisaatio, joka sitten petti. Eli ehkäisystä oli todellakin huolehdittu meidän tapauksessa. Pari päivää meni ajatukseen sopeutuessa, ihmeesti sitä tottuu ajatukseen. Mies otti asian huomattavasti paremmin. Nyt tämä nuorin jo ekaluokkalainen ja en kyllä osaa ajatella mitä elämämme olisi ollut ilman tätä ihanaa "vahinkoa". Kolmannen jälkeen miehelle tehtiin vasektomia, joten eiköhän nämä nyt ole tässä ;)
Mies väitti minun tulleen tahallaan raskaaksi. Uskon, että lapsi oli vain tekosyy eron ottamiseen. Uus vaimo ainakin löytyi yllättävän nopeasti...