Miksi paras ystävä vittuilee? :(
Tunteneet olemme kauan, ala-asteelta lähtien.
Nyt sitten alkanut sanoa ilkeästi joka asiaan. Ihan sama, mistä kyse, niin vittuilee aina.
Esimerkki 1. Ostin uuden takin, johon paras ystävä vastasi, että ei sovi sulle, kun olet niin laiha ja tissitön! Ystävä on itse samanlainen, ettei ole mitenkään kateellinen hoikkuudestani.
Esimerkki 2. Olimme kuukausi takaperin etelässä, ja ystäväni kommentoi, että olitte varmaan koko loman ihan perseet olalla. Ystäväni tietää, että minulla lääkitys(krooninen sairaus) jonka kanssa ei voi ottaa alkoholia. En ole juonut kolmeen vuoteen pisaraakaan alkoholia.
Näitä riittää. Miksi on näin? Olen kysynyt asiaa, ja vastaus ollut, että olen vain tosikko. Taitaa olla entinen paras ystävä jo. Muuta ihmeempää ei ole sattunut, kuin että ystävällä menee huonosti miehensä kanssa ja heidän kolmella lapsestaan kahdella on ongelmia(Olen näissä asioissa tukenut ystävääni)
Mutta nyt en enää jaksa.
Kommentit (20)
olen laiha ja tissitön?
Ap
Ja muut ystäväni kehuivat takkia, ja mielestäni se sopii minulle hyvin...
olen laiha ja tissitön? Ap Ja muut ystäväni kehuivat takkia, ja mielestäni se sopii minulle hyvin...
ne muut valehtelivat hyväksynnän tarpeessa, tosiystävä sanoi kuten asia on.
Minusta tosiystävä ei hauku toisen rintavarustusta. Kyllä tuo on selkeää vittuilua ja en katselisi yhtään ja katkaisisin välit heti. Silkkaa vittuilua.
ap:n ystävä silkkaa vittumaisuuttaan sanonut noin.
Muutenkin vaikuttaa ilkeältä. Typerää kaataa ongelmat toisen niskaan(jos ap:n ystävällä menee kotona huonosti)
En nähnyt tarinassa mitään ystävyyden merkkejä!
Kerron aina, kuinka lihavalta se näyttää, nauran sen kampauksen ja vihjailen sen pössyttelevän pilveä! Jep jep...
mä ainakin ottaisin noi heitot huumorilla...
Mutta, ihmisiä on erilaisia. Mun paras ystäväni tietää, että tuo sopii meille. Hän tietää, että en loukkaannu... ja minä tiedän, ettei hän loukkaannut. Me siis nimenomaan harrastamme tuollaista huulenheittoa joskus.
KOSKAAN en kuitenkaan tekisi tuollaista sellaiselle ihmiselle, jonka suhtautumisesta en olisi ihan satavarma.
jos parista asiasta menee välit noin solmuun. Taitaa ap olla aika tarkka, ns. "pilkunviilaaja" muiden sanomisista. Mulla oli aiemmin kans ystävä, joka tarkkaili toisten sanavalintoja ja mietti itsekseen sitten iltaisin, että kuka oli veemäinen. Eli aina joutui tsemppaamaan ja miettimään sanojaan. Ei ollut mukavaa, kun ystävyys oli niin yksipuoleista ja siksi me olemmekin etääntyneet. Molemmilla on nyt hyvä oma elämä.
Mä ja ystäväni ainakin voimme sanoa ihan mitä vaan toisillemme, huumorimme on joskus jopa ihan hullua ja ns. mustaa huumoria. Tosiaan saatan sanoa jollekin ystävälleni et on vaiks "tissitön", meistä moni on sitä. Eipä tissit ny niin tärkee ominaisuus ees oo, tai siis sama se minkä kokoiset. Oikeesti, ei kait tuosta kukaan suutu!!!
Jos aina pahoittaa mielensä niin sitten on varmaan parasta ollakin ilman ystäviä kokonaan. Eipähän ainakaan tarvii miettiä sitä, et kohta joku taas "vittuilee".
hänellä ei ole mitään muuta syytä olla kateellinen minulle, kuin se, että heillä menee miehensä kanssa huonosti vuodesta toiseen. Itse loukkaannuin jo siitä, kun hän viimeksi töksäytti, että kahvikuppisarjani on tosi ruma, ei edes puuttunut minun ulkonäkööni tms. En tosiaan edes haluaisi olla ystävä sellaisten ihmisten kanssa, joiden mielestä on ihan ok töräyttää kaikki asiat suoraan, anoppini on juuri sellainen, huh...
Kyllä minä loukkaantuisin, jos kuka tahansa minulle antaisi tuollaisen kommentin uudesta vaatteesta (ja olemuksestani).
Jos oikea ystävä on sitä mieltä, että vaate ei sovi, niin asian voi sanoa kauniimminkin. Ja jos nyt ei ole kyse itsensä täydellisestä nolaamisesta, niin turha jo ostettua vaatetta mennä haukkumaan.
Minulla oli nuoruudessa ystävä, jolla oli tapana tehdä tuollaisia heittoja. Tietysti hän ymmärsi, että loukkasi minua ja oli tarkoituskin. Olettaisin näin jälkeen päin ajatellen, että hänellä oli vaikeaa oman itsensä kanssa ja toistaalta hän oli myös mustasukkainen ja kateellinen. Kateellisuus on kuitenkin ihmisen perusluonteesta kiinni, ja en ole tavannut ihmistä joka olisi joillekin kateellinen mutta ei koskaan ystävilleen.
Joskus tämä ystävä jopa kännissä tunnustukin tämän tapaista, että inhoaa sitä, kun muista olen paremman näköinen jne.
tosi ystävä voi sanoa suoraan. ja kyllämäainakin kestän mun ystäviltäni ihan suorat sanat. Minustatodellinen ystävä uskaltaa sanoa ilman ystävyyden katoamisen pelkoa. Tosin mulla onkin itsetunto kunnossa.
Ei vaan ole rahaa ostaa samanlaista takkia tai itse ajatellut ostaa sellaisen ja sanoo siksi sinulle noin koska on kateellinen.
Myös tuosta etelän hommasta varmana kateellinen vain
tosi ystävä voi sanoa suoraan. ja kyllämäainakin kestän mun ystäviltäni ihan suorat sanat. Minustatodellinen ystävä uskaltaa sanoa ilman ystävyyden katoamisen pelkoa.
Mutta asiat voi ilmaista niin eri tavoin. Tuohon takkiasiaankin olisi voinut kommentoida että sinulle sopisi varmaan eri muotoinen takki tms... Ei se ole mikään erityinen ystävyyden mittari että voi sanoa mahdollisimman töykeästi ja että kaikki pitää ottaa vastaan hymyssä suin.
Minulla oli aikaisemmin tuollainen ystävä, joka aina korostui sitä "parasta ystävyyttä" jne. Silti kaikki mahdollinen piti sanoa aina mahdollisimman töykeästi ja inhottavasti. Tuollaiseen kommunikointiin väsyy vuosien aikana. Eihän sitä puolison kanssakaan jaksa tuolla tavalla "keskustella". On ärsyttävää ottaa kaikki tölväisyt vastaan ja yrittää keksiä vastaavanlaisia piikkejä takaisin. Ei tuollainen ole mitään ystävyyttä.
Oltiin välillä tosi paljon tekemisissä. Se kuitenkin v*****lee aina ja joka asiasta. Yleensä annan vaan mennä toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos. Välillä menee hermot, suutun, sekin suuttuu, ja ei olla moniin kuukausiin tekemisissä. Kunnes jostain syystä sitten aletaan taas soittelemaan ja näkeen.
Nykyään ei olla niin paljoa tekemisissä, niin menee paremmin. Edelleen kuitenkin monesti mollaa mua toistenkin edessä. Joskin on kaikille samanlainen. Mua hävettää monesti sen möläytykset.
On tosi huonoa ja epäasiallista käytöstä möläyttää kaikki suoraan mitä sylki suuhun tuo! Piste.
Ja luulenpa, että ap saa olla ystävänsä likasankona, kun kotona menee huonosti + on ilmeisesti kateellinen.
Vi**uilevia kommentteja voi välillä sietää, mutta kun kaikki kanssakäyminen on ilkeilyä, vaatimuksia tmv niin välit poikki vaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä ja ystäväni ainakin voimme sanoa ihan mitä vaan toisillemme, huumorimme on joskus jopa ihan hullua ja ns. mustaa huumoria. Tosiaan saatan sanoa jollekin ystävälleni et on vaiks "tissitön", meistä moni on sitä. Eipä tissit ny niin tärkee ominaisuus ees oo, tai siis sama se minkä kokoiset. Oikeesti, ei kait tuosta kukaan suutu!!!
Jos aina pahoittaa mielensä niin sitten on varmaan parasta ollakin ilman ystäviä kokonaan. Eipähän ainakaan tarvii miettiä sitä, et kohta joku taas "vittuilee".
Ihan kuin ap tahtois miettiä tuollaista, ja ei erottaisi ilkeilyä ja huumoria.
Mihin AP tarvitset tuollaista ystävää?
Vierailija kirjoitti:
jos teillä on sellaiset välit, että voi suoraan sanoa niin eikö ole ihan hyvä, että ystävä kertoo suoraan ettei joku vaate sovi ja kertoo vielä syynkin miksei? Juuri ystävien pitääkin sanoa, ei ne hyvänpäiväntutut sano.
Ystävät osaa sanoa asiallisesti v*ttuilematta. Ap:n "ystävä" ei ole enää ystävä. Enkä takerru nyt vaatekommenttiin vaan siihen toiseen.
jos teillä on sellaiset välit, että voi suoraan sanoa niin eikö ole ihan hyvä, että ystävä kertoo suoraan ettei joku vaate sovi ja kertoo vielä syynkin miksei? Juuri ystävien pitääkin sanoa, ei ne hyvänpäiväntutut sano.