Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitä minä teen???

Vierailija
25.05.2010 |

Meillä on lapset 1 vuoden ikäerolla ja se aika on minulle ollut todella raskasta varsinkin raskaus aika kun pitihoitaa esikoista hirveistä raskaus oireireista huolimatta. Ja meillä oli miehen kans koko ajan riitaa ja pyysiin siltä apua kotihommiin ja lapsen hoitoon et saisin levetä mutta en apua saanut. Kun toinen syntyi oli parisuhteen tilanne jo hirveä. Ja synnytyksestä kk päästä mies muutti pois tai käskin sen lähteä.



Mies ei välittänyt puoleen vuoteen meistä paljon yhtään kävi välillä mutta ei lapsia huolinut itselleen tai välittänyt jaksamisestani.



4kk sitte jäi työttömtäksi ja alkoi sillon vähän välittää kävi useemmin ja otti vanhemman yöksikin. Muutin toiselle puolelle suomee ja mies on nyt käyny täälä aika usein tekee pieniä remppoja ja touhuaa hirveesti muksujen kans ja autaa mua. Ja nyt ollaan puhuttu yhteen muutosta.

Mutta minua pelottaa että mikään ei ole oikeasti muuttunut ja saan kärsiä niin kuin viimmeksikin. Välillä edelleen mies on mulle todella ilkeä ja ei aina välitä kun on kotonaan mutta täälä on todella huomaavainen.



Ollaan siis oltu koko ajan yhes ja tiedän että se rakastaa mua viä tod paljon,itestäni en ole varma.

Haluaisin niin puhua tästä tilanteesta ,mutta minulla ei ole ketään kelle puhuisin,neuvolassakaan en halua puhua kun se täti pitää mua muutenkin toistaitosena kun olen nuori 21v. Auttakaa mua ja antakaa kommentteja ja kysykää jos haluatte

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

silloin käytöstään, kun on oma lehmä ojassa.



Tilanne muuttuu tismalleen samaksi, kuin ennen eroanne nopeammin kuin huomaatkaan.

Vierailija
2/8 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun neuvoni on, että nimenomaan siellä neuvolassa alat puhua sun tilanteesta. Juuri siksi se täti pitää sua toistaitoisena, koska et kerro sille oikeesti mitään. Kyllä se ihan hyvin aavistaa sun tilanteesi, muttei voi sanoa tai tehdä mitään, koska et puhu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ollaan asuttu vasta 2kk uudella paikkakunnalla ja käyty kerta neuvolassa. Se oli sellanen vanha työhönsä kyllästyny tantta joka piti mua kaks vanhingoa maailmaan saattaneena hepsankeikkana.

Vierailija
4/8 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tavallaan jatkaa yhteis eloo mutta mulla on pieni epäilys vaikka mies kuinka vakuuttaa että kaikki menee hyvin (on enenkin lupailu kaikkee,mutta harvempi lupaus on lunastettu)Olen yrittäny erota ja sanoo että ei jatketa ym mutta mies ei päästä irti ja en voi kokonaan välejä katkasta kun lapset kaipaa isäänsä

Vierailija
5/8 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tavallaan jatkaa yhteis eloo mutta mulla on pieni epäilys vaikka mies kuinka vakuuttaa että kaikki menee hyvin (on enenkin lupailu kaikkee,mutta harvempi lupaus on lunastettu)Olen yrittäny erota ja sanoo että ei jatketa ym mutta mies ei päästä irti ja en voi kokonaan välejä katkasta kun lapset kaipaa isäänsä

joten tee, kuten nyt haluat. Mitä väliä, vaikka muut muuta neuvois?

Vierailija
6/8 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitä voin sanoo sille että erotaan mutta meijän välit säilyis!! Ja että se ottais muksuja joskus että jaksan. Syksyllä menen opiskelemaan ja pienten lasten kans on raskasta kun ne valvoo viä joka yö 2-4 tuntia! ja en saa apua keltään kun äiti on jo vanha ja ei pysty auttamaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ollaan asuttu vasta 2kk uudella paikkakunnalla ja käyty kerta neuvolassa. Se oli sellanen vanha työhönsä kyllästyny tantta joka piti mua kaks vanhingoa maailmaan saattaneena hepsankeikkana.

Mitä sä sitten olet?

Vierailija
8/8 |
25.05.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka niin oli panostettu kieleenkin (vaikka aika epäonnistuneesti!) ja tarinaan :D