Voiko siitä sanoa, jos ei ole tyytyväinen vanhempiensa isovanhemmuuteen?

Paljon riippuu siitä miten aiot sen sanoa ja millaiset välit sinulla on vanhempiinsa. Mitä heiltä haluaisit? Onko se kohtuuden rajoissa?

Eli aiotko vain loukata ja kärttyillä, vai yritätkö olla rakentava ja tuoda toiveesti tai lasten näkökulman esiin. Mitään tietynlaista isovanhempi-velvoitetta kun ei ole olemassa, jokainen on sellainen isovanhempi kuin haluaa tai osaa.

Mihin et ole tyytyväinen?

Mutta kannattaa muistaa, että siinä vaiheessa ne isovanhemmat yleensä iskevät valtit pöytään ja muistuttavat, että et itsekään kovin kaksinen ole ja mitä tahansa vaaditkin niin se on kohtuutonta.

aiheesta oman äitinsä kanssa. Minä olen vähän toppuutellut vaikka olenkin asiasta samaa mieltä kuin mieheni. Mutta onhan se jotenkin noloa....

Miltä itsestäsi tuntuisi, jos vanhempasi sanoisivat, etteivät ole tyytyväisiä sinuun tyttärenä.

Miehesi ilmoittaa että olette huonoja isovanhempia. Parantaa varmaan asiaa paljon... Noloa todellakin.

Hehän saattavat ajatella että ovat paljon parempia isovanhempia kuin esimerkiksi heidän isovanhempansa ovat olleet. Tai kenties heillä jo on aiheesta huono omatunto mutta ovat päättäneet etteivät ota muiden odotuksista paineita vaan keskittyvät vaan jaksamaan omassa arjessaan.

kyllä rakentavaakin keskustelua voi käydä.



Eli esim. jos on sitä mieltä että isovanhemmat suhtautuvat lapsiin ihanasti mutta eivät ota lapsia juuri ollenkaan hoitoon vaan käyvät vaan itse vierailuilla niin silloin voi avata keskustelua esim. näin: "Meidän Jimi-Petteri ja Miisa-Maria viihtyvät niin hirveän hyvin teidän kanssa, olisikohan joskus mahdollista että tulisivat ihan teille kyläilemään kaksistaan koska haluaisivat tavata teidät joskus ilman meitä vanhempia". Jne jne.

Jos hoitoapua on vailla, niin miksei voisi suoraan sanoa, että voisitteko ottaa meidän lapset hoitoon muutamaksi tunniksi että päästään hoitamaan asioita/syömään kahdestaan tms. Lapsia ei pidä käyttää pelinappuloina.

kyllä rakentavaakin keskustelua voi käydä. Eli esim. jos on sitä mieltä että isovanhemmat suhtautuvat lapsiin ihanasti mutta eivät ota lapsia juuri ollenkaan hoitoon vaan käyvät vaan itse vierailuilla niin silloin voi avata keskustelua esim. näin: "Meidän Jimi-Petteri ja Miisa-Maria viihtyvät niin hirveän hyvin teidän kanssa, olisikohan joskus mahdollista että tulisivat ihan teille kyläilemään kaksistaan koska haluaisivat tavata teidät joskus ilman meitä vanhempia". Jne jne.

ei isovanhemilla ole mitään velvollisuutta ottaa lapsia hoitoon. Kyllä ne isovanhemmat pyytävät lapset luokseen jos haluavat.

Jos se on nipotusta siitä, että lapsi saa mummolassa lettuja ja pullaa välipaloiksi, eikä häntä ulkoiluteta sellaisten sääntöjen mukaan minkä vanhemmat ovat määränneet, niin sellaiset keskustelut ovat suoraansanottuna perseestä.

Jos taas isovanhempien käytöksessä oikeasti on jotakin vikaa, esimerkiksi siellä vedetään alkoholia lasten aikana, tapellaan, kuritetaan fyysisesti lapsia tai muuta sellaista, sitten on aihetta.

Isovanhemmat pahoittavat todennakoisesti mielensa. Heillahan on kuitenkin oikeus toteuttaa isovanhemmuuttaan haluamallaan tavalla.



En tieda mita hyvaa tosta keskustelusta voi seurata???



Hanki mielummin vertaistukea, vaikka omista kavereista tai talta palstalta.

Esim. lapsia pelotava käytös, epäreiluus - kuten yhden lapsen lapsen näkyvä suosiminen, vakavat epäjohdomukaisuudet kasvatuksessa tai vaikkapa tutin nuoleminen. Sitten on tosiaan pakko puhua.



Mutta jos kysymys on jostain mikä lähinnä teille vanhemmille epäkäytännöllistä, niin sitten en kyllä kehtaisi pitää puhuttelua. Päättävt itse isovanhemmuuden tyylistään.

Eihän se nyt ole mitenkään sama asia sanoa lastaan huonoksi tyttärekseen, kuin vanhempiaan. Lapsi ei valitse vanhempiaan, eikä valitse syntymistään tähän maailmaan. Tässä asiassa tie on AINA yksisuuntainen. Ja sitä se on vanhemman kuolemaan saakka.

kyllä rakentavaakin keskustelua voi käydä. Eli esim. jos on sitä mieltä että isovanhemmat suhtautuvat lapsiin ihanasti mutta eivät ota lapsia juuri ollenkaan hoitoon vaan käyvät vaan itse vierailuilla niin silloin voi avata keskustelua esim. näin: "Meidän Jimi-Petteri ja Miisa-Maria viihtyvät niin hirveän hyvin teidän kanssa, olisikohan joskus mahdollista että tulisivat ihan teille kyläilemään kaksistaan koska haluaisivat tavata teidät joskus ilman meitä vanhempia". Jne jne.

ei isovanhemilla ole mitään velvollisuutta ottaa lapsia hoitoon. Kyllä ne isovanhemmat pyytävät lapset luokseen jos haluavat.

Mutta jos haluaa ehdottaa sitä isovanhemmille kauniisti niin voi sen esittää tuolla tavalla eikä sanoa "v***u kun te s****tanan k**sipäät ette koskaan ota lapsia hoitoon".

kyllä rakentavaakin keskustelua voi käydä. Eli esim. jos on sitä mieltä että isovanhemmat suhtautuvat lapsiin ihanasti mutta eivät ota lapsia juuri ollenkaan hoitoon vaan käyvät vaan itse vierailuilla niin silloin voi avata keskustelua esim. näin: "Meidän Jimi-Petteri ja Miisa-Maria viihtyvät niin hirveän hyvin teidän kanssa, olisikohan joskus mahdollista että tulisivat ihan teille kyläilemään kaksistaan koska haluaisivat tavata teidät joskus ilman meitä vanhempia". Jne jne.

ei isovanhemilla ole mitään velvollisuutta ottaa lapsia hoitoon. Kyllä ne isovanhemmat pyytävät lapset luokseen jos haluavat.

Mutta jos haluaa ehdottaa sitä isovanhemmille kauniisti niin voi sen esittää tuolla tavalla eikä sanoa "v***u kun te s****tanan k**sipäät ette koskaan ota lapsia hoitoon".

Että tuo satuilu on epärehellistä ja tyhmää, eli esitetään että voi kun nämä lapset niin haluaisi olla teidän kanssa ilman vanhempia (whaat..?? tosi outo perustelu ja mikäli ei vastaa totuutta niin lapset jäävät hankalaan välikäteen, jos eivät vaikka viihdykään mummolassa, jolloin sotku lienee entisestään suurempi), jos kyse on oikeasti siitä, että vanhempien lähtökohdasta olisi kiva, että isovanhempien, lastensa ja lapsenlasten suhteeseen kuuluisi hoitoapu. Kyllä kai normaaliälyinen ihminen osaa tiedustella asiasta kohteliaasti valehtelematta ja kaunistelematta, ja vielä niin että on mahdollista saada suora vastaus, eikä noin että olisikohan ehkä joskus mahdollista jotenkin vähän niinku...

mitä asia koskee. Mun äiti on aina valittanu mummolle et se ei oo hyvä mummo, ei ota meitä lapsenlapsia hoitoon jne. Kun taas omasta mielestäni mummoni on maailman paras mummo, ja oon ollu tosi paljon mummolassa ja tehny kaikkea kivaa niiden kanssa...

että kertoo mitä toivoisi isovanhemmilta. Omaa pettymystä ja petettyjä odotuksia on turha laukoa, koska ne olet saanut itse itsellesi aikaan.

Luulisi, että jos on sitä mieltä, että haluaa tavata isovanhempia ilman omia vanhempia, niin osaa jo puhua ja on ehkä esimurkkuiässä.



Outoa, että vanhemmat laittavat sanoja lastensa suuhun.