"En auta lapsiani. Mun homma on hoidettu, kun he täyttävät 18."
Mikäs tämä tällainen asenne oikein on?
Ei ole mielestäni ihan normaalia vanhemmuutta. Omat vanhempani rakastavat, auttavat ja tukevat mua vieläkin, vaikka olen jo 36. Ei ole kyse mistään paapomisesta, vaan normaalista kanssakäymisestä ja vilpittömästä halusta jeesata, jos vaan voi. Ovat antaneet rahaa, hoitaneet välillä lapsiani (halunneet hoitaa), soittelevat kerran viikossa kysellen kuulumisiamme jne.
En tajua olenkaan, että joku voi olla niin tunnekylmä, ettei halua osallistua antamaan apuaan omille aikuisille lapsilleen. Ihan kuin vihaisi niitä. Kamalaa!
Kommentit (159)
ja lapset vanhempiaan. Menkää mihin tahansa vanhaan sivistysmaahan niin huomaatte tämän. Sukupolvet elävät yhteiseloa paljon luontevammin ja rakkautta ja rahaa jaetaan.
Muutin omaan asuntoon 17 vuotiaana, vuonna -97.
Opiskelin ja tein töitä illat ja viikonloput, juuri ja juuri pärjäsin.
Meillä on vielä pienet lapset, mutta heidän opintojaan haluan tukea, kun siihen on mahdollisuus. Meillä sijoitusasuntoja, 2 kpl, joihin lapset voivat halutessaan muuttaa, kun se aika tulee. Sitten noi asunnot maksettu.
Lastenlasten hoidossa olen myös valmis auttamaan, juuri siksi ettei meitä ole vanhemmat auttaneet, ja lapset eivät ole läheisiä isovanhempiensa kanssa. Kyläillään kyllä puolin ja toisin, mutta ei tule niin läheistä suhdetta, kun eivät vietä aikaa keskenään ilman meitä vanhempia.Tai pidempiä aikoja kuin parin tunnin "vierailu".
Enkä todellakaan elä vain lapsiani varten, meillä hyvä suhde miehen kanssa, ja haaveillaan myös ajasta jolloin olemme taas kaksin.
ja lapset vanhempiaan. Menkää mihin tahansa vanhaan sivistysmaahan niin huomaatte tämän. Sukupolvet elävät yhteiseloa paljon luontevammin ja rakkautta ja rahaa jaetaan.
kun olen päästänyt 19-vuotiaan lapseni ihan yksin suureen maailmaan. Ihan itse halusi lähteä. Rahaa ei minulla ole hänelle koskaan antaa, kotona on vielä monta alaikäistä lasta ja asuntolainaa. Toisaalta poika tienaa paljon paremmin kuin minä.
Enkö nyt sitten rakastakaan lastani : (
vaikka siihen olisi mahdollisuus, taloudellisesti ja terveyden ja ajan puolesta.
Lapsesi on halunnut lähteä ulkomaille ja tienaa hyvin, ehkä hän auttaa sinua, kun olet eläkkeellä, vai etkö huoli apua?
Jos sinulla olisi rahaa, et antaisi lapsillesi, ajattelisit, että saavat itse tienata omansa?
että olisin voinut muuttaa 16-vuotiaana kotoa isonsiskon kanssa asumaan ja maksaa kaiken tietty itse.
Ja appivanhemmat tykkäsi, että meidän pitää ostaa heille talo. Asuvat ilmaiseksi, me maksamme kulut ja sitten kun he kuolevat, "perimme talon" anopin sanojen mukaan. Oman talomme! En ihan suostunut diiliin...
joita vanhemmat auttaa ja jotka ovat varakkaita, että empaattisuus heiltä puuttuu.
He ovat ylimielisiä, halveksivia, leveilevät opiskeluaikoinaan rahallaan. Ovat juuri niin kuin tällä palstalla, että "minkäs mää sille voin, että ollaan rikkaita, sinäpäs olet köyhä, hää hää"
Heiltä ei tipu rahaa vähäosaisille vaan raha käytetään muotivaatteisiin ja muuhun hupiin, millä sitten taas leveillään ja ollaan "parempia" ja poljetaan köyhempiä jalkoihin. Juuri sellaisia espoolaisia kokoomuspenskoja, jotka kiusaa toisia väärän farkkumerkin takia.
Aikuisina näitä on sitten mammakerhoissa viimeisen päälle peleissä ja vehkeissä ja puheenaiheet on juuri sitä, että mikä merkki sulla on ja katsotaan nokan vartta alaspäin tavallista duunariäitiä, joka uskaltaa tulla kirppisvaunuilla kerhoon.
En todellakaan pidä näistä ihmisistä. Tämä ylimielisyys periytyy rahan kanssa nähtävästi sukupolvelta toiselle. Porvari on porvari, vaikka voissa paistaisi.
Paremmin en olisi itsekään osannut tuota sanoa.
tommonen asenne musta kertoo paljon siitä vanhemmuudesta muutenkin..kuulostaa siltä että se on ylipäänsä ollut enemmän pois hoidettava velvollisuus kuin sellainen vanhemmuussuhde, johon kuuluu vakaa kiintymys ja huolenpito jälkikasvusta.
vieläkin.
Rikkaat rikastuu ja köyhät köyhtyy. Rikkaat istuu rahakasan päällä tälläkin palstalla ja vittuilee, että mee töihin (mistä saa töitä välttämättä), haukkuu WT porukaksi, on valmiita pienentämään yhteiskunnan tukia ja nostamaan pienituloisten veroa, mutta ei pääomaveroa.
Rikas ei anna vähästäkään ja polkee köyhempää mielellään. Kyllä ei täältäkään löydy empaattisuutta köyhälle äidille ja koulussa kiusataan eniten köyhän lasta rikkaiden lasten toimesta.
Näin se vain menee. Kun on norsunluutornissa aina asunut sellaista se on. Parasta, mitä rikas voisi tehdä lapselleen, olisi panna se opiskelemaan opintolainalla. Se voisi tehdä terää lapselle ja opettaa empaattisuutta ja muiden huomioonottamista.
Mutta kun pappa maksaa audin ja asunnon ja vaatteet niin ei lapsi tiedä köyhän ihmisen elämästä mitään. Nauraa vain päälle kaverinsa halpahallifaruille.
Tuo on tosi, että pahimpia kiusaajia on rikkaiden kakarat jos alueelle eksyy köyhemmän perheen lapsi.
Rikkaiden on tätä vaikea tunnustaa, mutta raha ei poista sitä, että rikkaus tekee kovaksi.
Rikkaus tekee kovaksi ja rikkaiden lapset ovat usein kovimpia kiusaajia. Näin medänkin lapsen luokalla.
Nää mammat, joiden vanhemmat on maksaneet talot ja antavat rahaa, eivät tiedä suurimman osan väestön elinoloista mitään.
Ollaan vähän sillai, että jos teillä ei ole leipää niin ostakaa kakkua sitten.
Nuorena minulla oli juuri tällainen tyttökaveri. Isi osti asunnon ja maksoi opiskelut. Voi luoja, mikä kitisijä. Ja ei todellakaan tajunnut, miksi minulla ei ollut varaa matkustella hänen kanssaan. Pyydä vanhemmilta, hän aina tokaisi. Ei voinut uskoa, että tavallinen keskipalkkainen duunari ei voi elättää aikuista lastaan.
Oli niin ongelmia ja murheita ja omaa napaa ja masennusta kun elämä oli vaikeaa. Ei ollut tarvinnut koskaan mitään tehdä. Viina maistui ja taisi poltella hassistakin.
Tällä hetkellä elelee edelleen yksin ja kiertää omaa napaa. Jos olisi joskus joutunut todella miettimään elämän realiteetteja, olisi voinut ongelmatkin helpottaa. Nyt kun ei ollut tarvinnut koskaan leipänsä eteen töitä tehdä niin oli aikaa miettiä, onko diorin farkut nyt mulle sopivat vai olisko joku toinen trendimerkki parempi.
jos 36-vuotias saa vanhemmiltaan rahaa.
pitää osata elää ilman vanhempien taskurahaa. Ihan aikuistenoikeastiko kysyt?
Siis kysehän on KESKI-IKÄISESTÄ, ei mistään teinistä tai opiskelijasta tms!
kuulosta oudolta noi mielikuvasi. Itse olen varakkaan perheen lapsi ja esimerkiksi asuin vanhempien omistamassa kaksiossa opiskeluajan. En koskaan ole pilkannut kenenkään varoja ja kuljen itsekin ryntteissä. Eikä pihassa ole mitään Audeja näkynyt. Erikseen on sitten varmaan oikeasti rikkaat, mutta niitä on todella vähän. Suurin osa apua kotoa saavista on kuitenkin aika tavallista keskiluokkaa, jolla on pikkuisen ylimääräistä antaa. Eikä Suomessa ole sitä paitsi rehentelyn kulttuuria tai tapana nokkia ihmisiä varallisuudesta.
Joskus lukiessa näistä "ilkeistä rikkaista" (=taviksia) tulee mieleen, että kateus se on suurin syy. Keksitään teorioita, kuinka varakkaammat ihmiset on kamalia ja pahoja. Todellisuudessa en tunne ketään rikasta ilkiötä.
kun kaveriperhe (vanhemmat siinä 32-35v paikkeilla ja lapsi 6v) lähtivät matkalle miehen vanhempien kanssa juhlistamaan miehen isän 75v juhlia ja isovanhemmat maksoivat myös tämän perheen matkan. Mitäs pahaa tuossa on kun itse asiaa ehdottivat.
kun olen päästänyt 19-vuotiaan lapseni ihan yksin suureen maailmaan. Ihan itse halusi lähteä. Rahaa ei minulla ole hänelle koskaan antaa, kotona on vielä monta alaikäistä lasta ja asuntolainaa. Toisaalta poika tienaa paljon paremmin kuin minä. Enkö nyt sitten rakastakaan lastani : (
vaikka siihen olisi mahdollisuus, taloudellisesti ja terveyden ja ajan puolesta. Lapsesi on halunnut lähteä ulkomaille ja tienaa hyvin, ehkä hän auttaa sinua, kun olet eläkkeellä, vai etkö huoli apua? Jos sinulla olisi rahaa, et antaisi lapsillesi, ajattelisit, että saavat itse tienata omansa?
miksi minun pitäisi antaa rahaa lapselle joka tienaa paremmin kuin minä itse?
Mutta ilmeisesti te rikkaiden kakarat tajuatte että vanhempien rakkaus on sama asia kuin kukkaron aukaisu??? Paljon on teilläkin elämästä opittavaa, oikein sääliksi käy.
aina se, mihin he vetoaa.
Mikäs me sille voidan, että ollaan rikkaita. Siellä rypekää köyhinä ja olkaa kateellisia meille.
Kateellisuuskortin esiin vetäminen on juuri tyypillistä sellaisille ihmisille, joilla ei ole elämänkokemusta vaan kuitataan aina sillä jos joku uskaltaa kyseenalaistaa heidän toimintaansa.
Joskus lukiessa näistä "ilkeistä rikkaista" (=taviksia) tulee mieleen, että kateus se on suurin syy. Keksitään teorioita, kuinka varakkaammat ihmiset on kamalia ja pahoja. Todellisuudessa en tunne ketään rikasta ilkiötä.
aina se, mihin he vetoaa. Mikäs me sille voidan, että ollaan rikkaita. Siellä rypekää köyhinä ja olkaa kateellisia meille. Kateellisuuskortin esiin vetäminen on juuri tyypillistä sellaisille ihmisille, joilla ei ole elämänkokemusta vaan kuitataan aina sillä jos joku uskaltaa kyseenalaistaa heidän toimintaansa.
Joskus lukiessa näistä "ilkeistä rikkaista" (=taviksia) tulee mieleen, että kateus se on suurin syy. Keksitään teorioita, kuinka varakkaammat ihmiset on kamalia ja pahoja. Todellisuudessa en tunne ketään rikasta ilkiötä.
sun tyylistäs näkee, että rikas oot vaan unissas. Sosiaalituilla elävä yh oot kumminkin.
Mitä vittua mun vanhempien pitäis rahoilleen tehdä. Antaa johonkin hyväntekeväisyyteen, vai...
Järkevämpää on antaa ne ennakkoperintönä kuin antaa ne valtiolle veroina. Toiseksi jos on kovin omaisuutta vanhana niin joutuu maksamaan isommat maksut vanhainkodissa. Rikkaita aina rokotetaan. Toinen makaa viereisessä sängyssä muutamalla sadalla eurolla kuussa ja rikkaampi joutu maksamaan moninkertaisen summan.
Kyllä ne on vähävaraisten kakarat, jotka sitä spiidiä vetää, eikä hyvin toimeentulevat. Hajotkaa sinne kateuteenne.
saamme miehemme kanssa molemmat apua vanhemmiltamme. Emme mitään jättisuuria summia kivasti kuitenkin. Useampaa ulkomaanmatkaakin ovat vanhempani meille sponsoroineet, koska HALUAVAT lomailla kanssamme.
Isoäitini myi jokunen vuosi sitten asuntonsa ja jakoi rahat ennakkoperintönä lapsilleen. Äiti antoi suurimman osan suoraan minulle ja siskolleni, koska hänestä meille (tuoreille lapsiperheille) olisi rahasta enenmmän hyötyä kuin hänelle. Olenko mä nyt sitten elämässäni epäonnistunut luuseri (joka ei tule omillaan toimeen) kun otin nämä rahat vastaan?
Mä voisin kirjoittaa tästä aiheesta vaikka kuinka pitkään, mutta enpä usko että viesti kuitenkaan menisi kaikille perille.