Lue keskustelun säännöt.
eronneet naiset
03.01.2010 |
Olen miettinyt, kun toisinaan elo nykyisessä suhteessa on syvältä, että mitäs sitten jos ero tulee. Kuinka ihmeessä kehtaisin koskaan, milloimkaan, ikinä näyttä vartaloani kenellekään toiselle miehelle???
Vartaloni on just NIIN kotiäidin, ettei voi pahempi olla. Vatsa ja rinnatkin juovikkaat muistoina kahdesta raskaudesta, rinnat menettäneet muotonsa valtavan maidontuotannon ja pitkien imetysten seurauksena. Tissejä kyllä löytyy, mutta ryhtiä niissä ei todellakaan enää ole.
Vatsa on muutenkin ihan kamala. Muutaman ylimääräisen kilon lisäksi (noista nyt pääsee eroon) vatsa on kokenut kaksi sektiota, joiden seurauksena se ei ikinä voi palata edes lähellekään normaaliksi.
Sitten jos mennään tuonne alakertaan... Hoh hoijaa noita pukamia..
Tää on kyllä tosi väärin, että naisen vartalon pitää kestää kaiken maailman muutokset ja miehet voi sitten arvostella riipputissejä ja arpia. Noille em jutuille, kun ei paljon itse voi mitään tehdä. Paitsi niille muutamalle ylimääräiselle kilolle, mutta toisaalta sitten näissä rinnoissa ei olis sitäkään vähää, jos täytteetkin lähtis.
Perseestä!!!
äiti 30v
Kommentit (11)
Sulla on sentään mies. Minulla ei, ja olen sinua viitisen vuotta vanhempi. Arvaa vain millaiselta näytän ilman vaatteita... Ja tuossa olisi nuorempi mies ilmeisesti ihan halukas suhteeseen kanssani mutta jumankauta kun EN KEHTAA!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko äidin kiellettyä surra menetettyä naiskauneuttaan vai?? Kyllä äiti voi sekä laittaa lapsensa etusijalle että olla itsekin olemassa ja tuntea surua siitä miten elämä runtelee. Faktahan on että moni sille toiselle kierrokselle päätyy halusi tai ei ja ap;n ajatukset ovat todella inhimillisiä ja ymmärrettäviä. Ja on rohkeaa uskaltaa tarkastella itseään noin.
En tuohon kirjoittanut sitä itsestään selvyyttä, että rakastan lapsiani ylitse kaiken ja että en niitä vaihtaisi arvettomaan vartaloon ym ym ym
Se nyt lienee selviö!
Mutta on se aika karua, kun tuntee vartalonsa olevan täysin pilalla. Koskaan en ole ollut mikään missimittainen ja näköinen, enkä mitenkään "suosittu" edes kouluaikoina. Ja joo, huonoa itsetuntoahan tämä on suurimmaksi osaksi. On kai se ihan sama mikä asia ulkonäön on pilannut, jos se ahdistaa, niin ahdistaa.
Ja vaikka suhteemme mieheni kanssa paranisikin, niin ei se silti vie pois tätä ongelmaa.
Kai sitä saa haluta näyttää edes siedettävälle, vaikka äiti onkin?
Olenko muka tosiaan ainut, ketä häiritsee raskauden tuomat muutokset?
kirjoitin tuon 5 viestin lukematta tuota vastaustasi.
ap
Jos muutkin ovat jotenkin kehdanneet näyttää raskauksien "runtelemaa" vartaloaan vielä toisellakin kierroksella, kai tekin kehtaatte? Ei mies ole mikään missikilpailun raati.
Omani näyttää vilpittömästi pitävän minua viehättävänä, vaikka ikä on, öh, muuttanut naamaa ja vyötäröä. Olen tosin ensimmmäisellä kierroksella ja näillä näkymin pysynkin, mutta uskaltaisin kyllä näyttäytyä tarvittaessa vielä jollekin muullekin :-).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itsestäni, ettei minusta enää ulkonäöllisesti saa katseenkestävää. Vartalo on järkyttävä: vatsa ja tissit ovat ihan hirveät. Väsymys ja toki ikäkin samalla ovat tuoneet kasvoille harmaan värin, rypyt ja elottomuuden.
Kyllä aika on jättänyt minut taakseen ja elämä on eletty... jos sitä nyt koskaan on tullut oikeasti edes elettyä.
N33
voisi häpeämättä kohdata mahd. tulevat prinssit...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsia 2, ikää 35 v. Olen aina pitänyt itsestäni huolta enkä antanut itseni esim. lihoa liikaa, ja tämän ketjun perusteella se on kannattanut :)
Niille arville ja vatsan venemiselle ei kyllä voi itse mitään! Jos kudokset ei raskautta kestä, niin ei kestä.
Entäs pukamat??
Tai maidon rajahdysmäinen nousu, joka saa myös rinnat räjähtämään??
Toiset on vaan helvetin paljon onnellisempia, kuin toiset. Joidenkin kehossa se lapsien tekeminen ei näy, toisien näkyy ja siitähän tässä ketjussa oli kysymys?!
Vai pystytkö kenties itse vaikuttamaan sektiohaavan lopputulokseen??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sitten ikinä uutta miestä riesoikseni ota, olkaan kroppa millainen tahansa.
No on sullakin etukäteismurheet. Onneksi mietit tarkkaan, että hyväksyiskö mies sun arvet, mitäs noista muksuista ;-)