Ketkä teidän mielestä kuuluvat perheeseen?
Tuli tuossa äitini kanssa puhetta siitä, mitä kukakin perheellä tarkoittaa. Vanhempani ovat eronneet ja kummallakin on uudet puolisot. Itselläni on mies ja lemmikkejä.
Äitini sanoi, että hän käsittää, että hän muodostaa nyt nykyisen miehensä kanssa perheen, se on hänen perheensä eikä hänellä ole muita perheenjäseniä.
Minusta taas minun perhettäni ovat mieheni (+ toki lemmikit :) sekä toki myös äitini, isäni että sisarukseni eli lapsuudenperheeni. Tavallaan perhettä ovat myös mieheni kautta tämän vanhemmat ja sisarukset.
Mutta äitini mielestä minä en enää kuulu hänen perheeseensä. (Painotin vielä itse, että minusta äiti kuuluu minun perheeseeni.) Minusta tuo on vähän outo käsitys ja ehkä hieman loukkaannuinkin. Muuten meillä on ihan hyvät ja lämpimät välit.
Mikä äitini nyt minulle olisi ellei perheenjäsen? Kunhan vaan joku sukulainen? Ja ei, en revi asiasta mitään elämää suurempia pelihousuja, kunhan haluaisin mielipiteitä muiden perheistä.
Kommentit (17)
muut läheiset ihmiset ovat lähisukua ja muita läheisiä. Muut sukulaiset ja tuttavat ja kumminkaimat ovat sittä muita sukulaisia, tuttavai ja kumminkaimoja.
ELi omat ja appivanhemmat ei kuulu perheeseen enää sittenk un on muutettu omaan kotiin. Exät ei myöskään kuulu. LÄhisukuun ja läheisiin kyllä voivat kuulua.
koko lähi suku molemmilta puolelta on mielstäni minun perhettäni mutta virallisen määritelmän (mikä se lieneekään) meidän perhettä varmaan on vain minä ja lapset. Ehkä äitisi tarkoittaa perheellään samassa taloudessa asuvia, ei niinkään määrittele sukulaissuhteita.
Monilla perhe tarkoittaa samaa kuin samassa taloudessa asuvat. Sikäli ap ei kuulu äitinsä perheeseen. Lapset kuitenkin usein mieltävät kuuluvansa aina vain lapsuudenperheeseensä. Itse en ajattele niin.
Katson, että minun perheeseeni kuuluvat mieheni, minä ja mieheni lapsi, joka ei enää asu meillä. Vanhempani eivät kuulu minun perheeseeni vaan ovat oma perheensä.
Kun tätä on tutkittu, on huomattu että monilla koirat ja kissat ovat perheenjäseniä, itse asiassa useammin kuin esimerkiksi äitipuoli vaikka hänen kanssaan asuttaisiin samassa osoitteessa.
ja tulimme siihen tulokseen että suomessa on hyvin rajoittunut perhekulttuuri => vanhemmat hylätään yleensä siinä kohtaa kun heistä on enemmän haittaa kun hyötyä.
musta lähiperheeseen kuuluu "oma perhe" eli mies + lapset, mutta myös molempien sisarukset perheineen sekä molempien vanhemmat ja elossa olevat isovanhemmat. jos olisimme serkkujen kanssa läheisissä tekemisissä lukisin heidätkin perheeksi.
mieheni, minä ja kolme lastamme. Lisäksi luen kyllä perheeseeni sisarukseni perheineen (vanhempamme ovat kuolleet) ja appivanhempani.
ja voisi määritellä perheen myös niinkun se yleensä tehdään (perhe on oma talous, muut on vaan lähisukua) mutta se kalskahtaa liian kylmältä.
Siis mieheni ja meidän lapset.
Ymmärsinkö oikein, ettei ap:llä ole lapsia? Jos näin on, niin luulen, että mielipide perheestä muuttuu, kun saa sen OMAN perheen, siis lapsia miehensä kanssa. Silloin side edelliseen sukupolveen ei ole enää se tärkein.
minä, mieheni, kolme lastamme, äitini ja siskoni.
Voihan olla, että äitini tarkoitti sitä, siis yhtä taloutta. Itse vaan ehkä haluaisin oman perheeni olevan sellainen laajempi käsite kuin vain se yksi talous, siis vähän Etelä-Euroopan (tai Jenkkien?) malliin. Ja kun äitini "kielsi" minulta tämän, niin jotenkin vähän pahoitin mieleni.
Voihan olla, että emme vaan ymmärtäneet kumpikaan täysin, mitä toinen tarkoittaa. - Ap
ja tulimme siihen tulokseen että suomessa on hyvin rajoittunut perhekulttuuri => vanhemmat hylätään yleensä siinä kohtaa kun heistä on enemmän haittaa kun hyötyä.
Eihän se, että vanhemmat ja aikuiset lapset eivät enää kuulu perheeseen vaan muodostavat omia perheitään, tarkoita sitä että heidät hylättäisiin! Se tarkoittaa vain sitä, että pidetään huolta läheisestä laajemmin kuin vain omasta perheestä. Se tarkoittaa myös sitä, että annetaan toisille mahdollisuus itsenäiseen elämään ja omaan yksityisyyteen.
On vain kaksi koiraa, jotka kyllä miellän myös perheenjäseniksi. (Vaikkakaan eivät ole missään "lapsen asemassa").
Ja voihan tosiaan olla, että käsitykseni muuttuu sitten kun lapsia tulee eikä ole niin "tarvetta" hakea sitä perhettä kauempaa.
Yhdellä ystävälläni vaan on niin ihana (lapsuuden)perhe, jossa kaikki pitävät aina yhtä ja ovat yhteydessä kaikki toisiinsa miltei päivittäin (ja toisaalta myös puuttuvat toistensa tekemisiin) ja ovat niin perhettä, että - ja jotenkin meidän perhe ei kyllä ole sellainen, vaikka olen itse yrittänyt. Ehkä surin äitini kommentissa myös vähän sitä. Loppujenlopuksi se olen aina minä, joka yrittää tapaamisia jne. järkätä.
Tässähän oppii jo itsestään uutta :) - Ap
minä, mieheni ja kolme lastamme, siinapa se =)
minä, mieheni ja lapsemme + kissa
mies ja lapset, äitini ja isäni uusine puolisoineen, anoppi ja appi, omat ja miehen sisarukset lapsineen. Siitä kauemmas kun mennään, ovat "sukua".
Aika karu tuo käsitys, että kun lapsi muuttaa kotoa, hän lakkaa olemasta perhettä! Kuka on kerran perhettä, on aina perhettä. Tulevaisuudessa lasteni puolisot ja heidän lapsensa tulevat olemaan perhettäni.
ja tulimme siihen tulokseen että suomessa on hyvin rajoittunut perhekulttuuri => vanhemmat hylätään yleensä siinä kohtaa kun heistä on enemmän haittaa kun hyötyä.
Eihän se, että vanhemmat ja aikuiset lapset eivät enää kuulu perheeseen vaan muodostavat omia perheitään, tarkoita sitä että heidät hylättäisiin! Se tarkoittaa vain sitä, että pidetään huolta läheisestä laajemmin kuin vain omasta perheestä. Se tarkoittaa myös sitä, että annetaan toisille mahdollisuus itsenäiseen elämään ja omaan yksityisyyteen.
eli ei pidetä omasta suvusta huolta samalla tavalla kun muissa kulttuureissa.
veljeni, nyt mies ja lapset. Muut ovat lähisukulaisia.
Miellän perheeseeni lisäksi myös isäpuoleni, jonka kanssa olen tosi läheinen, sekä toki myös isäni kumppanin. Onko mulla jotenkin harvinaisen laaja perhekäsitys?