Voi taivas tuota kolmasluokkalaisen koulun määrää.

Meillä on vain yksi harrastus, molemmilla, samana iltana peräkkäin.



Koulu ja vapaa leikki ja runsas ulkoilu ovat tärkeintä.

Juu, niin mainittakoon, että meilläkin siis vain yksi harrastus. Mietin jo syksyllä sen pois jättämistä, kunnes päätin, että vaikka koulu on ykkönen, niin kyllä koulu on liian rankka, jos ei yhdessä harrastuksessa pysty käymään.



Vapaaseen leikkiin tai ulkoiluun ei jää aikaa, jos meinaa nukkumaan mennä ja syödäkin.

Tosi on, että muutos on selvä kakkosluokkaan. Kolmosella alkaa eka vieras kieli ja lukuaineistakin tulee lukuläksyjä (ei enää pelkkiä tehtävä-läksyjä).



Mutta silti en muista, että meidän kolmasluokkalainen olisi koskaan tehnyt kahtakaan tuntia läksyjä.



Koealueet käymme aina yhdessä läpi kertaalleen ja that's it. Kolmannella koulun kokeiden päätavoite on vielä lähinnä tarkistaa, onko oppilaat ymmärtäneet koealueen. Todistuksessahan ei edes ole vielä numeroita, joten ei nyt kannata liikaa stressatakaan.



Toki puolustan läksyjen teon merkitystä, mutta ei niitä ULKOA tarvitse opetella. Sillä kurin tapat aika tehokkaasti lapselta oppimisen ilon ja halun.

Ei poika huolellisesti ehdi läksyjä edes tekemään. Tekaisee ne, mutta silti niissä usein meni tuo 2-4 tuntia.



Läksyjä vaan yksinkertaisesti ON paljon.

siis kolmannella luokalla myös menee läksyihin max 45 min päivä. Tuntuu aika kovalle teillä. Kokeita on ollut todella vähän.

Meillä koulussa koulupsykologi kävi luennoimassa juuri jaksamisesta koulussa yms.Meidän lasten koulussa on enintään 2 kokeet viikossa, joista toinen koe on esim. kertolaskukoe tai päässälaskuja tai englannin sanakoe tai koe jossa kirja saa olla mukana, toinen koe on taas ns. oikea johon luetaan kotona. Ota asia puheeksi koulussa.

Ei poika huolellisesti ehdi läksyjä edes tekemään. Tekaisee ne, mutta silti niissä usein meni tuo 2-4 tuntia. Läksyjä vaan yksinkertaisesti ON paljon.

Ei poika huolellisesti ehdi läksyjä edes tekemään. Tekaisee ne, mutta silti niissä usein meni tuo 2-4 tuntia. Läksyjä vaan yksinkertaisesti ON paljon.

Onhan noissa opettajissa paljon eroa. Mutta on myös lapsissa. Jos lapsi kiehnää valtaosan ajasta tuolilla ja näprää kyniä, niin kestäähän se läksynteko aika kauan.

Joten kannattaa myös miettiä, mihin aikaan päivästä lapsi on virkeimmillään ja missä tilassa (huone/työpiste) se keskittyminen olisi tehokkainta.

Ei koskaan tee läksyjä kahta tuntia, vaikka niitä paljon onkin. Pärjää hyvin koulussa ja läksyt on tehty huolellisesti.

itse en ikinä tehnyt lukuläksyjä ja ei niihin läksyihin ikinä kulunut tuntia kauempaa. Tuskin tuntiakaan. Monesti tein läksyt aamulla.

Keskiarvo oli joku 8.2 ala-asteella.

Ainakin minä :) Ikävä olisi ollut opetella asiat vasta silloin, kun lukee kokeisiin. Kokeisiin luku on lähinnä kertausta ja nippeliasioiden opettelua.

itse en ikinä tehnyt lukuläksyjä ja ei niihin läksyihin ikinä kulunut tuntia kauempaa. Tuskin tuntiakaan. Monesti tein läksyt aamulla. Keskiarvo oli joku 8.2 ala-asteella.

Poika on tänä iltana isällään, mutta kirjoittelin tänne syksyllä esimerkin läksyistä. Niistä ne on vähän vähentyneet, mutta siihen aikaan saattoi olla esim. tämmisen tiistaipäivän (ensin 6 tuntia koulussa) läksyt olla seuraavat:



äidinkielestä 2-3 sivua lukemista, 1-2 sivua kirjoittamista

uskonnosta 2 sivua lukemista, 1 sivu tehtäviä

ympäristötiedosta 2 sivua lukemista, 3 tehtävää

matematiikasta sivu kirjasta + vihkotehtäviä 1 sivu



Sitten niiden päälle vielä tietty kokeisiin lukemiset.



Läksyjä poika tekee hyvin, on hyvä oppilas, ei kiehnää eikä näprää. Matikka menee joutuisasti, äidinkielessä oli vielä syksyllä hidas kirjoittamaan käsialalla, nyt sekin on jo nopeutunut.



Tekee läksyjä usein osan yksin ennen kuin muut on kotona, jos vaan koulupäivä on lyhyt, mutta usein koulupäivät on niin pitkiä, että meillä on jo kotona aikuisiakin, että ehdimme katsoa hänen läksyjen teon perään. Tekee läksyjä vaihtelevasti keittiön pöydällä tai omassa huoneessaan. Muina päivinä tekee läksyt koulusta tulon jälkeen, kunhan ensin on syönyt välipalan, mutta maanantaisin tekee myöhemmin, koska pianotunti on 16-16.30 ja ei ehdi koulusta tulon jälkeen muuta kuin syödä välipalan ja sitten lähdetäänkin jo pianotunnille.

opettaessani lapsia, että eniten vaikeuksia läksyissä on niillä lapsilla, joilla läksyjen teko ei ole tullut normirutiiniksi jo heti ekan syksyllä.



Itse yritänkin painottaa aina koulua aloitteleville läksyjen teon tärkeyttä heti alusta asti. Jos on tottunut tekemään läksyt vasemmalla kädellä ja televisiota katsellen, muutos kolmannella on tosi iso.

Mitä läksyjä poika on ihan konkreettisesti esim. tänään saanut.



Itse en ole ikinä tehnyt yli tuntia läksyjä, siis ikinä. Ja keskiarvo on ollut aina n. 9.



ONko muut vanhemmat samaa mieltä läksyjen määrästä? Jos ei, niin vika on kyllä silloin teidän päässänne.



Enkä mä myöskään ole ikinä lukenut mitään koko viikonloppua kokeisiinkaan... ilmeisesti lapsenne ei ole kovin välkky, ja siksi on vaikeaa? Hyvä sinänsä että sitten panostaa siihen koulunkäyntiin.

Meillä on tehty läksyt rutiinilla joka päivä ekan ja tokankin ajan. Ekan luokan ajan olin itse kotona ja tokan syksyn oli isäpuoli ja tokan kevään teki iltapäiväkerhossa eli aina on ollut vielä aikuiset katsomassa, että lapsi ei puuhaa muuta tai tee vasemmalla kädellä.

lukihäiriötä yms.?

En sen vuoksi "osta" tuota selvitystäsi. Esim. matikasta se vihkotehtävä ei todellakaan vie yhtä sivua, joka ns. "kotimökissä" on läksynä. Uskonnon ja Yllin kotitehtävät per kappale = pari hassua kysymystä, ei mitään "sivu tehtävää".

Mutta kolmasluokkalainen tuli kotiin 15.30 ja läksyä oli vain englannista ja matikasta (siinäkin sai valita pakolliset tai lisäksi ylimääräiset jaksamisen ja halun mukaan). Lapsi tekee tunneilla ison osan läksyistä valmiiksi. Meillä 6 h päivänä on tunti liikuntaa ja kuvista, joten lukkari on kivasti suunniteltu. Läksyjä on, mutta jos ne tekee heti koulusta tultua (vanhemmat ovat töissä) ei tarvitse kuin tarkastaa, että ne on tehty.

Kuten kerroin, niin tämän päivän läksyjä ei ole nyt kertoa, kun lapsi on isällään, mutta ehkä haulla löytyy, kun ne sysyllä tänne kirjoitin jonkun päivän osalta ihan konkreettisesti.



Lapsi tuskin on kovin tyhmäkään kun kokeet ovat olleet aina kiitettäviä. Kyse on vaan siitä, että esim. nyt pitää opetella ympäristötiedon kokeeseen kaikki vesistöalueet, niiden keskusjärvet, laskujoet ja mihin ne laskee. Tuo esimerkkinä vain yhdestä kappaleesta, mutta kyllä siihen menee aikaa opetella oli sitten välkky tai ei. Ihan ulkoa opeteltavia asioita. Muita kokeeseen opiskeltavia ovat sitten esim. harjujen synty, reunamuodostumien synty, säähän vaikuttavat seikat yms, joihin ymmärtäminen toki vaikuttaa, mutta kyllä esim. kivilajien tunnistamiseen ja tuommoiseen vesistöalueiden opetteluun tarvitsee ihan istumalihaksia, että ne jäävät päähän. Samaan tapaan kuin vaikka kielten sanoihinkin.



Niin ja en ole itsekään tehnyt koskaan yli puoli yhdeksän läksyjä, olen joka päivä tavannut kavereita, harrastanut tai käynyt töissä kouluaikanani ja omat keskiarvoni ovat olleet hirmu hyviä.

20 koetta, joista neljä sellaisia joihin piti lukea. Mielestäni hyvä juttu että kokeita on paljon. Tuleepahan asiat opittua.

Meillä lapsella on kolme harrastusta koulun lisäksi. Joskus (harvoin) läksyihin saattaa mennä koko ilta, mutta sehän on hyödyllistä että lapsi opiskelee. Lapsen omaksi parhaaksihan se on. Meillä ongelmana on se, että lapsi haluaisi vaativampia läksyjä ja muutenkin koulussa on aika helppoa. Opiskelee siis omatoimisesti paljon lisää kouluaineista.

Ei ole pojalla oppimisvaikeuksia. Sääliksi käy niitä luokan oppilaita, joilla on (satun tietämään) tai joilla on maahanmuuttajatausta (puolella on), sillä uskon, että heillä läksyjen tekoon voi mennä vielä enemmän aikaa.