Lue keskustelun säännöt.
Paha sokeriaddiktio!
12.01.2010 |
Voih...Olen todella pahassa koukussa sokeriin ja se vaikuttaa kaikkeen elämässäni :( Onko teitä muita täällä ja kuinka olette vieroittaneet itsenne??
Olen yrittänyt jo vuosia,mutta nyt tuntuu vain pahenevan...Pääsen kotiin kaupasta ilman herkkuja,mutta kun ilta tulee on pakko saada ja mies on käynyt jo kahtena iltana hakemassa jotta saisin itselleni hyvän olon eli siis väsyneen ja pöpperöisen,sitähän se on...
Tää on yhtä paha ongelma kuin aikoinaan tupakasta eroon pääseminen...siitä pääsin,kun alkoi keuhkot oireilla ikävästi,mutta en edes halua mitään sairautta pysäyttämään tällä kertaa itseäni vaan itsekuria ja järkeilyn kautta...mutta ei...usko on mennyt.
Olen vuosien mittaan lihonut roimasti ja ylipainoa on,jopa niin paljon etten jaksa enää välittää...So scary!
Kommentit (10)
Mulla myös tuon verran ylipainoa ja lapseni on sanonut nuo samat sanat :( silti vaan tuntuu ettei meinaa mennä perille millään...
Se päätös on se juttu mikä enää auttaa,en ymmärrä miksei sellaista tahdonvoimaa meinaa löytyä vaikka syitä olisi miljoona lopettaa heti.
Haluaisitko vaihtaa kanssani sähköpostitse ajatuksia aiheesta ja jos vaikka innostuttais tsemppaamaan toisiamme :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei tsemppikaveria tarvitaan todella! Voit laittaa mulle mailia osotteeseen: beachball@windowslive.com
Kuulemisiin! :)
pasta, perun, riisi ja valkoinen leipä pitivät yllä sokeripöhnää.
Kun on tottunut puputtamaan jotain niin sitten söin juustoja ym Kun himo hellitti niin pystyi vaihtamaan kevyempään ja terveellisempään ruokavalioon.
Ilman liikuntaa ei olisi tullut mitään, kävelyllä aloitin.
Olen tänä syksynä/talvena saanut taas kerättyä makean mässytyksellä melkein kymmenen lisä kiloa :(
Olen tottunut syömään joka päivä pullaa tai kakkua, irtokarkkeja ja oikeastaan ihan mitä vaan makeaa. Monesti olen päättänyt, että nyt alkaa karkkilakko tai jotenkin muuten koettanut vähentää/rajoittaa, mutta tuska eikun pahenee tuommoisista päätöksistä. Viimeksi tammikuun alussa päätin åitää kuukauden vapaan karkeista...kuinkas kävikää...onnistuin kaksi päivää :(
Jotenkin mitta tuli itselläni täyteen näitä läskejä, ainaista väsymystä ja pahantuulisuuttani. Päätin kolme päivää sitten jättää kaikki sokerit ja valkoiset jauhot, perunat ja leivät pois. Olen siis syönyt vähähiilihydraattista ruokaa ja en oikein usko itsekään miten hyvä olo on. Ja mikä kummallisinta...kertaakaan ei ole tehnyt mieli karkkia. Olen jo näin muutaman päivän jälkeen huomattavasti jaksavampi ja todella iloinen, ettei sokeri enää sanele päiväni kulkua!
Ennen saatoin lähteä iltamyöhälläkin asioikseni karkkia hakemaan. Nyt ihan kauhistuttaa kuinka päästin itseni tuollaiseen tilaan.
Tsemppiä! Luulempa että ainoa keino on alkuun lopettaa kaiken sokerin syönti, jotta himosta pääsee. ja huomaat kyllä kuinka ihmeellisen nopeasti ja helposti se tällätavalla onnistuu .)
Siis pitää lopettaa kaikki: pullat, kakut, karkit, jätskit, limpparit... Nyt olen vetänyt muroja suoraan paketista ja rusinoita. Mutta eipähän ole talossa namuja ja muita herkkuja.
En pysty syömään niin, että söisin vähän. Se on kaikki tai ei mitään. Olen pystynyt olla illa sokeriherkkuja vuosiakin, mutta sitten repsahdan kunnolla. Viime syksynä tuli ihan parissa kuukaudessa melkein 5 kg lisää. Ihan vain namista ja herkuista.
Pari ekaa päivää on hirveitä, mutta sitten alkaa hellittää. Mutta en voi maistaa mitään, sitten repsahdan.
Tsemppiä meille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta se vaheni kun aloin syoda saannollisesti ja tarpeeksi paljon kunnon ruokaa. Syon siis 5 kertaa paivassa, kun ruokkii itsensa silloin kun lapsetkin niin ei tule sita etta verensokeri putoaa ja sitten pitaa akkia vetasta joku suklaalevy. Mieleni tekee paljon vahemman makeaa kuin ennen. Olen hoikka (ollut aina) ja olen vahan sita mielta etta hoikilla ainakin joskus kaloreita tulee liian vahan kunnon ruoasta (ainakin jos lasketaan kovasti kaloreita ja vahdataan painoa) ja sitten niita korvataan makeilla herkuilla.
Jatin myos valkoiset jauhot liki pois (vain taysjyvaleipaa, pastaa ja riisia ym., tosin valilla herkuttelen jollain leivonnaisella). Sekin auttoi.
Joskus kova sokerinkulutus voi kertoa myos jostain sairaudesta, eli kannattaa puhua laakarille ja testauttaa itsensa jos muut keinot ei auta.
Saanko minäkin laittaa sähköpostia? :)
ylipainoa minullakin n.50kg, ja makea on ihan hirmuinen ongelma. Etenkin suklaa ja cola. Mutta kelpaa kyllä kaikki muukin. Viimeviikon maanantaina aloitin herkuttoman tammikuun, onnistui ihan hyvin keskiviikkoon asti, jolloin kävimme äitini luona, ja hän oli leiponut pullaa. Otin sitten yhden. Viikonloppuna sitten limua. Eilen teki niin älyttömästi mieli makeaa, että otin yhden pienen palan tummaa suklaata. Ei auttanut, söin banaanin. Ei apua vieläkään, joten söin nutriletin suklaapatukan.
Pitäisi ihan kokonaan lopettaa makea, mutta välillä tulee kyllä niin kova makeanhimo, siihen ei kyllä auta mikään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulle oli siitä aluksi paljon apua, jopa itkin kun luin niitä tuttuja tarinoita siitä. Kirjan ohjeiden mukaan pääsin jo pitkälle hyvään alkuun, mutta eräs poikkeustilanne muutti taas homman, enkä enää pystynyt tuohon :/
Saanko minäkin laittaa sähköpostia? :)
ylipainoa minullakin n.50kg, ja makea on ihan hirmuinen ongelma. Etenkin suklaa ja cola. Mutta kelpaa kyllä kaikki muukin. Viimeviikon maanantaina aloitin herkuttoman tammikuun, onnistui ihan hyvin keskiviikkoon asti, jolloin kävimme äitini luona, ja hän oli leiponut pullaa. Otin sitten yhden. Viikonloppuna sitten limua. Eilen teki niin älyttömästi mieli makeaa, että otin yhden pienen palan tummaa suklaata. Ei auttanut, söin banaanin. Ei apua vieläkään, joten söin nutriletin suklaapatukan.
Pitäisi ihan kokonaan lopettaa makea, mutta välillä tulee kyllä niin kova makeanhimo, siihen ei kyllä auta mikään...
Täällä siis 55kg ylipainoinen sokerin mässääjä kirjottelee. Lapseni sanoin mulle jouluna että ei halua että mä kuolen pian. :( Tuli tosi kurja mieli tietty, et lapsi joutuu tommosia ees miettimään. Otin itteeni niskasta kiinni ja nyt loppu sokerin mässäys. Helppoa se ei ole. Jos ei tahdonvoima riitä niin yritä syödä kromia. Saat sitä luontaistuotekaupasta, sen pitäisi jotenkin hillitä makeanhimoa. Tai sitten ala syömään sokerittomia karkkeja, niitä kun vetäsee pussillisen parina iltana, mulle ainakin tuli niin järkky ripuli ettei oo namia sen jälkeen tehny mieli.. Noh, kai jekkuaj on vaikka mitä, mutta kai ainoo OIKEE vaihtoehto on että PÄÄTÄT vaan olla ostamatta mitään karkkeja. Ja sanot miehelles ettei mee kauppaan vaikka pyydät. Tsemppiä!