Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Määrittele "hyvä äiti"

Vierailija
18.12.2009 |

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
19.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen se vuoden paskin äiti. Ei minulla ole tapana hakata lapsiani, joita on kolme meille annettu. Eilinen tilanne tuli vain niin nopeasti, oli kiire joulujuhlaan, esikoinen 8v ei suostunut pukemaan ja lopulta löi päällään minua kaulaan kun yritin häntä auttaa pukemisessa. Läpsäytin häntä otsaan ja samalla tajusin mitä olen tehnyt.

Pyysin anteeksi ja vielä illalla keskustelimme tapahtuneesta ja pyysin vielä anteeksi.



En tiedä pitäisikö minun hakea apua jotenkin tähän jostain, mutta tuntuu, että neuvolassa ei oikein otettaisi tosissaan tätä.



Lapset ovat kuitenkin tärkeintä minulle maailmassa ja aina yritän ajatella lasten parasta.



En tiedä onko yhtään lievittävä asianhaara voimakkaat PMS oireet joista kärsin ennen kuukautisia, silloin tulee ärähdettyä herkästi muutenkin=(

Vierailija
2/11 |
19.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä äiti rakastaa lapsiansa pyytettömästi ja hyväksyy lapset puutteineenkin. Hyvä äiti ottaa vastuun, joka aikuiselle kuuluu ja huolehtii lapsista (myös viettää aikaa lastensa kanssa).



Siinä se, tosin vaikeita asioita. Muut asiat enemmän tai vähemmän sitten hienoviilausta tai pikkuseikkoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
19.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

- empaattinen

- hoitaa lapsen perustarpeet: ruoka, juoma, terveydenhoito, rakkaus, lämpö, turvallinen koti- on taloudellisesti, fyysisesti, psyykkisesti turvaa, turvallinen perhe ( jos ei ole turvallinen, niin hyvä äiti eroaa turvaattomuutta tarjoavasta puolisosta lapsen edun takia...)

- oitaa lapsen kokonaisuutena: lapsi on osa perhettä ei prinsessa tai prinssi

- hyvä äiti hoitaa jaksamisensa- ostaa rahalla tai ilmaiseksi neuvolan kotipalvelun/ sosiaalitoimen kautta hoitoapua, jos tukiverkosto heikko

- hyvä äiti tapaa muita äitejä ja lapsen sukua

Vierailija
4/11 |
19.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

anna itsellesi anteeksi..MUTTA älä enää koskaan lyö lastasi vaan mieti ensin,itse en ole lyönyt lasta mutta tukkapöllyä kyllä antanut ja joo te AV- mammat voin sanoa, että en pidä sitä pahoinpitelynä,vaikka se muka lailla kiellettyä,olen sitä mieltä että se on naurettavaa jos ei lapselle tukkapöllyä saa antaa!ja samaa mieltä mun kanssa lasten isovanhemmat joita parempia ihmisiä saa hakea,näkeehän sen omista lapsistaankin että kunnon kansalaisia heistä tullut,hyvissä duuneissa ym..Muuta pieksämistä en hyväksy!

Vierailija
5/11 |
18.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi aikuisena pärjäisi tässä maailmassa muiden ihmisten kanssa ja saisi hyvän työpaikan.

Vierailija
6/11 |
18.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

löin eilen lastani, pyysin kyllä anteeksi ja kadun ja tunnen kamalaa syyllisyyttä koko ajan=(

Vuoden paskin äiti- palkinto kuuluu mulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
18.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

- nauttii lapsistaan ja äitiydestään

- kasvatuksessa reilu, jämäkkä, johdonmukainen

- nauraa,hassuttelee, höpsöttelee, leikkii lastensa kanssa



ja negaation kautta:

- ei alista, nöyryytä, väheksy lastaan

- ei laiminlyö lastaan ja kasvatusvelvollisuuttaan, antaa selkeät ja turvalliset rajat

- ei lyö, huuda (kuin hätätilanteessa)

- ei ole perheen marttyyri



Vierailija
8/11 |
18.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ajattelee aina lapsensa parasta, vaikka ei aina pystyisikään tekemään sitä kaikkein oikeinta valintaa.



Hyvä äiti osaa myös myöntää virheensä ja korjata toimintatapojaan.



Hyvä äiti ei perustele valintojaan pelkästään sillä, että kun äiti on onnellinen, niin lapsikin on. (Tuttava erosi lapsensa isästä 1,5kk sitten ja 4v on vähän ihmeissään kun äiti lähti viikoksi netti-ihastuksensa luo ulkomaille ja puhuu lapselle uudesta isistä...)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
18.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset
Vierailija
10/11 |
18.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kasvamaan itseään ja muita arvostavaksi ihmiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
18.12.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

löin eilen lastani, pyysin kyllä anteeksi ja kadun ja tunnen kamalaa syyllisyyttä koko ajan=( Vuoden paskin äiti- palkinto kuuluu mulle.


Laki turvaa lapsen asemaa

Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta asetetaan kasvatukselle seuraava tavoite: "Lasta tulee kasvattaa siten, että

lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla

tavoin loukkaavasti."

Lainsäädäntö lähtee siitä, että lapsilla on samat oikeudet tulla suojelluksi väkivallalta kuin aikuisilla. Lapsiin kohdistuva väkivalta, myös ruumiillinen kuritus, ovat rikoslain mukaan pahoinpitelyä. Suomella on pitkät ja kunniakkaat perinteet väkivallattomien kasvatusmenetelmien käyttöönotossa. Ruumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo vuonna 1914. Kokonaan ruumiillisen kurituksen käyttö kiellettiin 1984 alusta. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä merkitsee sitä, että virallinen syyttäjä voi vaatia tekijän tuomitsemista rangaistukseen, vaikkei pahoinpitelyn uhri sitä vaatisikaan. Lastensuojelulain mukaan jokaisella valtion, kunnan ja seurakunnan työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta kunnan lastensuojeluun.

Myös kuka tahansa muu, joka havaitsee lapsen olevan suojelun tarpeessa, voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Lisätietoja ilmoituksen tekemisestä on osiossa Sijaishuolto.

Apua väkivaltatilanteisiin

Apua perheen välittömiin väkivaltatilanteisiin antaa poliisi.

Turvakodit, joita on useilla paikkakunnilla eri

puolilla Suomea, tarjoavat sekä lyhytaikaista suojaa väkivallalta että apua väkivaltaongelman poistamiseksi.

Perheen laajempiin ongelmiin voi apua saada paikkakunnan kasvatus- ja perheneuvolasta.

Lapset ja nuoret voivat itse soittaa esimerkiksi maksuttomaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton

lasten ja nuorten puhelimeen: 0800 120400 (ma - to 13 - 20, pe 13 - 22, la 18 - 22, su 17 - 20)

tai keskustella ongelmista kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa.

Lapsi voi myös itse pyytää apua oman kuntansa lastensuojeluviranomaisilta, jos hän kokee tulleensa kaltoinkohdelluksi.

Lisätietoja

heikki.sariola@lskl.fi

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme viisi