Asutko kaupungin vuokra-asunnossa? Millainen olet?

6 hengen perhe, 4 lasta ja 2 aikuista. Akateemisesti koulutettuja (ns. valkokaulusköyhälistöä) ollaan molemmat, asutaan isossa kaupungin rivarikämpässä hyvällä alueella edullisella vuokralla, ollaan rempattu asunnosta mieleinen koti ja olemme hyvin tyytyväisiä. Naapurit ovat mukavaa, "kunnon" väkeä: opettajia, sairaanhoitajia, poliiseja, kaupungin työntekijöitä jne. Pari ulkomaalaistakin perhettä löytyy, hekin ovat aivan tavallisia työssäkäyviä perheitä.

Riippuu esim. siitä missä kunnassa asuu jne. Joissain niihin on kerätty sekalaista sakkia, eli ongelmatapauksia ja tavallisia asukkaita. Joissain taas vain ongelmatapauksia ja joissan vain tavallisia perheitä. Riippuu paljon kunnasta ja siitä millaisia asukkaita siellä on.



Tämän hetkisessä asuinkunnasani on asia järjestetty niin, että n. 80% asunnoista on tavallisten ihmisten asuntoina, ja 20% "juoppojen" ym. syrjäytyneiden. Nuo on siis jaettu ihan talokohtaisesti, eli tavalliset ihmiset asuvat tietyissä taloissa ja ongelmaiset toisissa.



Niin, ja itse asun omistusasunnossa (velkaisessa sellaisessa) mutta työni puolesta tiedän nuo asiat.

Mä olen FM, mies KM, kummallakin vakiduuni. Ei juoda eikä tupakoida. Lapsista vanhin on jo aikuinen insinööriopiskelija, kaksi lasta on lukiossa, kaksi peruskoulussa. Tykätään asua vuokralla. Meillä on iso ja kiva asunto, mukava ympäristö ja mukavat naapurit.

Vanhemmat akateemisia, maisteri ja tohtori. Kaksi pientä lasta. Molemmat vanhemmista töissä koulutustaan vastaavissa paikoissa. Kaksi autoa yms. omaisuusasiat kunnossa. Ei polteta tai juopotella, tai harrasteta muutakaan "kamalaa".



Mutta toki ostetaan oma asunto heti kun siihen vain on varaa...



Sen verran on kyllä lisättävä, että taloyhtiössämme asuu vain kunnollisia ihmisiä. Jotain eroa jos on pakko hakea, niin täällä on keskimäärin kohteliaampaa väkeä ja paikoista pidetään paremmin huolta. Meillä onneksi näin päin.

, mutta asuuko teidän taloissanne sitten tätä rupusakkia? Aiheuttavatko ongelmia?

vuokra-asunnossa, kun rakensimme omakotitaloa. Talo oli rauhallinen, lapsiperheitä oli paljon ja suurin osa aikuisista oli ihan tavallisia työssäkäyviä ihmisiä.

Kaikki ovat ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä, paitsi osa on jo eläkkeellä. - 5

Nelikymppinen 2 lapsen yksinhuoltaja. Työtön.

Talossa paljonkin ongelmia.

Sinne mänt.



Olen siis kolmekymppinen, mieheni on minua muutaman vuoden vanhempi. Työskentelemme luovilla aloilla, molemmat tienaavat nettona noin 2500 € kuussa. Meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Minä harrastan joogaa, mieheni musiikkia. Emme juuri juo, minä käyn silloin tällöin baarissa muutamalla, mieheni ei juo käytännössä ollenkaan.



Onneksi saimme kaupungin vuokra-asunnon, sillä vaastaavat asunnot tällä alueella Helsingissä maksavat noin 400 000 euroa. Emme ole perijäsuvuista, joten vaikka tienaamme kohtuullisen hyvin, olisimme lainalla ostetussa kodissa täysin pankin renkejä ja maksaisimme korkoja asunnon hinnan verran.

Talossa asuu opettajia, kirjailija, muusikko, kirkkohallituksessa työskentelevä, tavallisia työssäkäyviä ihmisiä, hyvin paljon lapsia. Yhden yksiössä asuvan kolmekymppisen herran olen nähnyt aina vain kännissä, muttei se kyllä häiriötä aiheuta muille asukkaille.



Täällä on aktiivinen talotoimikunta, kerhotiloissa ohjattua liikuntaa, grillijuhlia, pikkujouluissa elävää musiikkia, asukkaat kohteliaita toisilleen.



Sitä karseaa meininkiä olen kyllä nähnyt Punavuoren kalliissa omistustalossa, jossa ryypättiin ja rellestettiin ja haistateltiin naapureille.

tavallinen 4henkinen perhe. molemmat vanhemmat olemme työelämässä, rivitalo asunto. kivaa aluetta ja kaikki naapurit vaikuttaa tavallisilta lapsiperheiltä. itsellä kokemusta että keskustan läheisyydessä on ne ongelmalliset tapaukset ja täällä hieman "syrjemmässä" on kaikki tavallisia rauhallisia vuokralaisia.. ainakin kahdessa viimesessä taloyhtiössä...olen kyllä kuullut että meidänkin alueella on sitä rupusakkia mutta en ole itse törmännyt eli taitaa olla ihan talokohtaista..

joista yksi alle kouluikäinen, vanhin jo lukiossa. saimme tämän edullisen, ison kaupungin vuokra-asunnon opiskeluaikoina (olemme akateemisesti koulutettuja), nyt tienaamme sen verran paljon, että emme enää kaupungilta asuntoa saisi. Mikäs se on tässä asuessa, ihan hyvällä alueella, vastapäisestä kerrostalosta joutuisi samankokoisesta asunnosta pulittamaan tällä alueella yli 400 000 euroa. Olemme ostaneet säästöillämme (niitä tulee pakostakin, kun asumiskustannukset ovat niin alhaiset) pienen kaksion, jota vuokraamme, ehkä muutamme sitten eläkeikäisinä sinne.

2 työssäkäyvää aikuista (perustutkinnot talotekniikasta) ja lapsi. Molemmat tupakoi, alkoholia käytetään kohtuudella n. joka toinen kk. Ja tupakoinnista huolimatta olemme erittäin kiinnostuneita lapsemme hyvinvoinnista ja kasvatuksesta xD

Olen 31-vuotias FM (luonnontieteet), koskaan en ole ollut työttömänä mutta vakiduunia ei ole, vain pätkätöitä :P Välillä kotoa käsin, välillä jossain muualla, vakiduuni tietty haussa koko ajan.



Mies saman ikäinen, väittelee parin kk päästä (myös luonnontieteilijä). Duunikuviot samanlaiset kuin mulla, väitöksen jälkeen alkaa 2 vuoden pesti (post doc).



Lapsi 4 v, yritetään kasvattaa ottamaan muut huomioon ja ajattelemaan itsenäisesti, kunnioittamana luontoa, ei materialistiksi jne.



Sossun asiakkaita ei olla koskaan oltu, ei dokata, tupakoida tms. Vuokralla asutaan, koska epäsäännöllisillä ja epävarmoilla tuloilla ei haluta ottaa lainaa, eikä myöskään ole tietoa lähdetäänkö parin vuoden sisällä ulkomaille.

olemme 22v 9kk ikäisen vauva vanhempia,asumme hervannassa kerrostalossa. talossa ja lähi taloissa asuu paljon lapsi perheitä ja vanhuksia,molemmin puolin taloa on koulut ja monta päiväkotia kilometrin säteellä. kaikki mahdolliset palvelut vieressä! talossa asuu myös ainakin yksi joka mellastaa (soittaa muaa ja öykkää joskus) pe tai la,joku mies...olen asunut ympäri hervantaa ja ian on suht rauhallista ja viihtyisää!!!

Oma talo valmistuu keväällä.

Minä 29v amk:n käynyt, toimistotyössä käyvä, mieheni 30v ulkomaalainen insinööri, käy töissä myös. Ei vielä lapsia. Emme juo emmekä tupakoi. Kavereita käy joskus kylässä, oma asunto haaveena.



Pääosin naapureina asuu ihan mukavaa sakkia, mutta miltei jokainen naapuri tupakoi. Lapsiperheitä paljon, nuoria vanhempia ja sitten vähän vanhempiakin. Muutama alkoholistikin löytyy, yksi romaniperhe ja muutama ulkomaalainen perhe ja suomi-ulkkis pariskunta.



Rauhallista kaiken kaikkiaan.

olemme parikymppisiä, helsingissä asuvia. Lapsia suunnitelmissa mahd. pian :) Minulla peruskoulu käytynä(+ osa ammattitutkintoaja muutama kurssi lukiota), miehellä toisen asteen koulutus. molemmat töissä.

Tupakoidaan ja alkoholia käytetään silloin tällöin illanvieton merkeissä kavereiden kanssa(suht harvoin).

Olemme siis mielestäni täysin normaali nuori pariskunta ja meillä on käynyt tuuri että saimme asunnon kaupungilta, jotta saisimme aloitettua yhteistä elämää kivassa kodissa.

minulla on opiskelut kahteen alemmanluokan ammattiin. Tällä hetkellä kuitenkin hoidan lapsia kotona. Mies on töissä.



Alkoholia juomme noin kerran kuussa, välillä puoli vuottakin ilman alkoholia. Määrät ovat tyyliin 4 pulloa siideriä (molemmat aikuiset juo noista)



Emme tupakoi.



Rakastamme lapsiamme ja hoivaamme heitä parhaalla mahdollisella tavalla mitä osaamme, myös kulttuurista puolta ruokimme (esim. lasten teatterit ja harrastukset).



Itseasiassa meillä olisi varaa vaikka omakotitaloon, mutta me emme halua sellasta. Haluamme nauttia lapsistamme ja siitä, ettei meillä ole velkataakka niskassa. Lapset saavat sen mitä tarvitsevat, eivät kuitenkaan aina sitä mitä haluavat.



Lapsemme ovat hyvätapaisia, iloisia, reippaita, kulkevat sievissä vaatteissa, joissa kuitenkin saa mennä ja rymistää.

Sanat Anteeksi, kiitos ja ole hyvä kuuluvat tarvittaessa sanavarastoon.

lapsemme osaavat odottaa vuoroaan jonossa.

Ja auttavat mielellään toisia