Lue keskustelun säännöt.
Muita, joiden n. 3 veelle on JUMALATTOMAN hankalia kaikki siirtymätilanteet?
09.01.2010 |
Kun lähdetään ulos, esim tänään, alkaa mieletön vastaanhangoittelu ja pukemisesta kieltäytyminen. Osaa kyllä pukea itse. Siitä ei ole kyse. Huutaa vain kurkku suorana " en haluu ulos!" Samoin sisälle tultaessa alkaa jo alaovella samanlainen hirvittävä rääkyminen ja kiukuttelu ja tavaroiden heittely ja karkailu pitkin rappua. Kotiin päästyään rauhoittuu samantien kuin salamaniskusta. Mistä tämä voisi johtua?
Kommentit (11)
Meillä vaikeasti dysfaattinen ja dyspraksinen kahdeksan vuotias jolle koko elämä on ollut tollasta. Itketään päivittäin kun pakotan kaverin kauppaan messiin, mettään, luistelemaan, hiihtämään jne yms. Joka paikassa minne mennään sällillä on sairaan kivaa mutta itte siirtyminen on kuin tervaa juottaisi. Sukulaiset ei ymmärrä miksi lastani huudatan ja etenkin vaimon äitin kanssa saa asiasta kiukutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pointti siis: sen kanssa oppii elämään vaikkei loppuisikaan :)
Aina jos johonkin pitää mennä tiettyyn aikaan, niin myöhästytään, koska lähdöistä ei tule mitään. Sentään kouluun on nyt pikkuhiljaa oppinut lähtemään, koska se toistuu joka aamu. Mihinkään muualle ei sitten lähdekkään ilman kiukuttelua ja ulkoa ei sitten millään tule sisälle tai lähtisi luistelmasta, hiihtämästä tai mistä tahansa pois ilman kiukuttelua.
Tuon ymmärtää vielä 3 vuotiaalta, mutta 9-v on jo aika vanha tällaiseen. Jopa syömään pyytäminen saattaa aiheuttaa kiukkukohtauksen, vaikka olisi nälkä ja hyvää ruokaa. Joka ilta tapellaan nukkumaan mennessä, kun leikkimistä on niin vaikea lopettaa ja jne.
Meillä oli tuollaista kun lapsi oli n. 2,5-3,5, sitten meni onneksi ohi. Se oli hirveää.
Lohduttaudu sillä että se ihan oikeasti menee ohi.
Jo ensimmäisestä elinpäivästä lähtien huusi nukahtamista vastaan niin, että koko sairaala kaikui. Huonekaverillakin meni hermot, kun meidän vauva vaan huusi.
Ja sama jatkuu edelleen. Tosin ilokseni olen saanut huomata, että mummolle lähtö ei aiheuta mitään hässäkkää enää. Kaikki muu kylläkin edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä samanlainen 5-vuotias, jolle kaikki siirtymiset ovat tosi vaikeita.
Mitä enemmän hoputtaa, sen enemmän lukkoon hän menee. Jos esim. pitäisi pukea nopeasti haalari päälle, saattaa hän kaikessa rauhassa mennä huoneenseensa ja alkaa piirtelemään.
Jo ensimmäisestä elinpäivästä lähtien huusi nukahtamista vastaan niin, että koko sairaala kaikui. Huonekaverillakin meni hermot, kun meidän vauva vaan huusi. Ja sama jatkuu edelleen. Tosin ilokseni olen saanut huomata, että mummolle lähtö ei aiheuta mitään hässäkkää enää. Kaikki muu kylläkin edelleen.
En haluu ulos! En haluu sisään! En haluu syödä! Ää-ä, miks pitää lähtee!
Huokaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aika tarkempiin tutkimuksiin. Mutta oireita on sata muutakin, tuo siirtymissä kiukuttelu on vain yksi asia muiden joukossa. Mutta kylläkin hyvin näkyvä ja kuuluva ja usein toistuva tuo oire on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanottakoon, että tämä on ainoa asia, jonka kanssa hermo on todella mennä.
Meillä oli tuollaista kun lapsi oli n. 2,5-3,5, sitten meni onneksi ohi. Se oli hirveää.
Lohduttaudu sillä että se ihan oikeasti menee ohi.