Tuleeko lapsesi kaverit kylään usein viikonloppuisin?

ei noi pojat estä mua lepäämästä. Ne puuhaavat omiaan omassa huoneessa tai pihalla. PÄinvastoin, ehkä saan levätä enemmänkin kun mun ei tarvi puuhata oman lapsen kanssa yhtä intensiivisesti. Lisäksi meidän pojalla on ollut myös vaikeuksia kavereiden kanssa ja mä muistan elävästi, miten paljon tätä raskaampaa oli lohduttaa kun se itki kaverin puutetta ja kiusaamista.



Että tervetuloa vain meille!

Meillä on siitä asti, kun kavereita on alkanut käydä, lapsille opetettu, että aina ei kavereiden sovi tulla. Lapset kysyvät aina sopiiko, ja yleensä toki sopiikin. Mutta jos esim. näin lauantaina kavereita on "parveillut" jo monta tuntia, minä sanon joko omalle lapselle tai kaikille yhteisesti, että nyt alkaa olla aika lähteä, että meillä vietetään rauhallista iltaa oman perheen kesken. Eikä siitä kukaan loukkaannu. On myös aivan helppoa sanoa tarvittaessa omille lapsille vaikka heti aamusta, että tänään on sellainen päivä, että äiti/isä haluaa olla rauhassa. Lapset osaavat sitten itsekin sanoa kavereilleen, että tänään ei käy. Tai mennä itse niille kavereille vuorostaan.

Se on ihan kivaa:)



Päivisin joskus leikkikavereita. Joskua lapset haluavat olla vaan perheen kesken.

ravaisikin, mutta toi meiän esikoinen (12v.) ei ole IKINÄ missään, eikä myöskään sen kaverit täällä.

Arkena, viikonloppuina ja esim vappuna. Ja vanhimmat lapset jo 20v.

Mua ei häiritse yhtään, voin vaikka ottaa torkut. Poika täyttää kohta 6v.

Miestäni taas häiritsee. Ei pysty kuulemma rentoutumaan.

Mä taas hermoilen, jos lapsi on ulkona tai kaverin luona ja musta kivempi, että ovat meillä.

Lapsellani vasta 1 kaveri ja ovat paljon yhdessä.

Meillä myös 8v. lapsi, mutta sillä ei ole kavereita kehitysvammansa takia.

koska lapsen koulukaverit tulee eri puolilta kuntaa, ja asutaan liki koulua. Naapurinlapset käy viikonloppuisin, mutta nykyään tosiaan enemmän viikolla.

Pistetään ne sitten iltasella kotiin kun alkaa perheaika eli arkena kuuden maita ja viikonloppuna n. seiskalta.



Aika vastavuoroisesti sitten omat ovat jossain kavereilla.

Silloin ei tule kukaan yökylään ja kotiutua kaverit voi n klo 18 kun alamme syömään päivällistä.

neljästä lapsesta paisui yllättäen kahdeksan :D



eikä haittaa tippaakaan, erittäin harvoin sanon ettei saa tulla



lapset on jo sen verran isoja että ei niitä tarvitse kuin vähän perään katsoa, jos sitäkään, siivoavat itse jälkensä jne. Ja viihdyttävät jopa pikkusisaruksiakin :D että missään nimessä ei kyllä harmia ole ollut.



Usein meillä on enempi tai vähempi porukkaa viikonloppuisin lähes aamusta iltaan ja viikolla vähemmän, mutta voi hyvinkin olla joku lähes koko illan.



Meillä on lähes aina avoimet ovet ja olenkin miettinyt että se on vaan hyvä juttu, että lapsilla on paikka jossa olla, koska kaikkien kavereiden luona ei todellakaan saa olla. Ja mainittakoon, että meillä vierailuaika EI ole mitään peliaikaa tai dvd:n katselua vaan leikkiä ja touhua.



Tästä on sekin hyöty, että todellakin tunnen lapseni kaverit, ja toivon että siitäkin on myöhemmällä iällä hyötyä, kun murrosikä lähestyy..



Erittäin harvoin sanon EI KÄY,mutta kun sanon siihen on kunnon syy, esim. ollaan lähdössä jonnkein, meillä on kohta sauna tms.



Vieraita lapsia en ruoki, jollei siitä ole vanhemman kanssa erikseen sovittu, tai esim. lapsi tule meille koulusta suoraan, jolloin tarjoan välipalaa mielelläni.

ja harrastusten parissa.