Tittuskalle!
Heippa!
Kohtalotoverisi ilmoittautuu täällä! Meillä asuvat mieheni 8- ja 6- vuotiaat tytöt, lisäksi yhteinen pieni poikamme ja minä odotan toista yhteistä lastamme. Tyttöjen äiti tapaa lapsiaan silloin kun huvittaa, saattaa peruuttaa hakemisensa aivan viime tipassa tai palauttaa lapset aikaisemmin viikonlopun vietosta. Viimeksi viime viikolla ilmoitti, ettei haluakaan ottaa lapsia nyt, kun toinen heistä oli ollut aamulla hieman pahoinvoiva. Ettei tule itse vapuksi kipeäksi.
Tämän äidin taustalla on monenlaista ongelmaa, eikä alkoholinkäyttö ole niistä vähäisin. Minä olen ollut kuvioissa mukana viisi vuotta, käytännössä hoidan äidin tehtäviä niin omalleni kuin tytöillekin. Suhteemme ovat hyvät ja tytötkin odottavat uutta perheenlisäystä innokkaasti.
Kantamatta silti mitään huonoa omaatuntoa, yhdyn täysin sanoihisi, että välillä kaipaan omaa rauhaa ja lepoa, varsinkin näin odotusaikana. Enkä usko sinunkaan tarkoittaneen, että haluaisit päästä eroon miehesi lapsista. Olisi kai aika omituista jos ei kaiken arjen keskellä ole tarpeellista huolehtia välillä hetki vain ja ainoastaan itsestäänkin, sitten jaksaa paremmin taas huolehtia muistakin.
Ja totta on sekin, että minäkin haluan välillä viettää aikaani vain ja ainoastaan oman lapseni kanssa. Hänen kiinnostuksen kohteensa ja ihmettelyn aiheensa ovat ikäerosta johtuen aivan erilaiset kuin isoilla sisaruksillaan. Ja sitäpaitsi, omaa lastaan rakastaaa aina kuitenkin eniten ja aivan eritavalla kuin toisen lapsia. Olkoonkin, että ne ovat oman rakkaan aviomiehen lapsia.
Voimia sinulle ja aurinkoisia kevätpäiviä!
Tuntui hassulta lukea tekstisi, ihan kuin olisi omaansa lukenut..
Todella kiva kun uskaltauduit kirjoittamaan. Tuli itselle tunne että en oikeasti ole ainut jolla on tällainen tilanne, ja että joku sanoo että ei se ole pahasta haluta sitä omaa aikaa omien lasten kanssa välillä kun oikeasti en tarkoita sillä sitä että " kumpa mieheni lapset katoaisivat" ..
Kiitos vastauksestasi todella paljon.
Hyvää kevättä teidän perheelle!
:)