Lue keskustelun säännöt.
jos on kovatahtoinen, itsepäinen, pärjäävä eskarilainen TYTTÖ, voin
15.12.2009 |
povata teille ihana teiniikäaika saman tytön kanssa! Tämä pitää niiin paikkaansa omani tyttöni kohdalla ja myös kavereiden. Kohta 16v tyttö on aina ollut hirveän sosiaalinen, pärjännyt hyvin, kehittynyt nopsaa, osannut pitää puoliaan jne (muistan et ajattelin jo 10v sitten että hän varmasti pärjää hyvin elämässä). Kaksi poikaakin on (17 ja 14v) jotka ihan ns normaaleja. Siis en ois ikinä arvannut että tämän tytön kanssa on näin helvetillistä teiniaikaa - vääntää ja kääntää, suu käy ja kaikki pitää olla just sen navan ympärillä ja niin ku hän on meinannut, viis muista. Olen aivan loppuslut, päivittäin on jotain. Kääk.
Nyt on eskarilainen (tyttö) jolla samanlaisia piirteitä - ja siinä iässä on vielä ihanaa ja ihailtavaa kun ovat niin huippureippaita. Tapaan vitsailla että molemmat tytöt löytäisi kyllä kotiin jos jättäisin ne Kööpenhaminan torille, hehe. Pvkotitäditkin sanovat nyt että paljon samoja piirteitä tässä pikkusiskossa on ku isosiskolla oli. Nyt valkenee pikkuhiljaa että tästä tulee ilmeisesti samanlainen kovapäinen vääntäjä.... Noniin, tiedän että näin on parempi kun joku nynnerö mutta on se RANKKAA näinkin päin. Onko muilla vastaavanlaista kokemusta?
Kommentit (7)
Mulla itselläni tuo piti paikkansa, lapsena kovapäinen yms., samoin teininä, ja edelleen aikuisena. Tosin mä olen jonkun mielestä edelleen teini, ikää kun on vasta vaivaiset 24 vuotta :) Mutta ihan purematta en kaikkea niele, tuskin mitään.
Mun esikoiseni, tyttö, on nyt 4-vuotias, ja hän on vähintään yhtä kovapäinen kuin minäkin olin lapsena. Kyllä mä kauhulla vähän odotan sitä teini-ikää hänellä, siinähän on sitten helvetti irti, kun molemmat ollaan tällaisia kivikalloisia. Nytkin jo meidän taloudessa kaikki muut toimivat ihan sujuvasti annettujen ohjeiden mukaan, syövät mitä eteen kannetaan jne., jopa mun mieheni, mutta ei tämä tyttö. Hän pistää joka ainoassa asiassa sukset ristiin, ellei muista vähintään tuntia etuajassa aloittaa preppaamaan, miten tässä nyt on kyse tehtävästä, josta hänen pitäisi suoriutua, ja sillä todistaa olevansa iso tyttö. Teini-iässä sekään ei taida enää toimia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samanlainen kuin olin itse aikanaan. Murrosikä oli yhtä helvettiä itselläni, jos päätin jotain (vaikka ryypätä, ja sitä sitten teinkin ihan riittävästi), niin sen sitten tein.
Oletko itse ollut millainen lapsena/murkkuikäisenä?
karkasi äsken.
Mun 18v ja 20v tytöt sopivat just tuohon teoriaan. Kyllä ne siitä kypsyy ja rupeaa käyttäytymään eikä roiku äidin helmoissa niin ku moni tekee vaikka täysikäinen.
Itsepäinen, vakaatahtoinen ja pärjäävä.
Teini-iässä ei ollut mitään kummempia ongelmia oman äidin kanssa, mutta opettajien kanssa jonkin verran.
En hyväksynyt enkä hyväksy edelleenkään sellaisten ihmisten auktoriteettiasemaa, jotka toimivat epäoikeudenmukaisesti ja/tai löyhin perustein.
En siis vetänyt viinaa (ennen kuin täytin 18 ja pääsin laillisesti baariin), saanut huonoja numeroita, ollut öitä pois tai ollut ostamatta äidille joululahjaa, mutta opettajien kanssa kyllä tappelin aina toisinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse vaadin aikanaan perusteluja joka asiaan, niin kotona kuin koulussa. Nyt 5v tyttö tekee ihan samaa! Hân myös perustelee itse tekemisiään tosi näppärästi, vaikkakin lapsen logiikalla.
Miehen tytöistä toinen oli miehen mukaan kauhea jukuri lapsena -> vaikea murrosikä. Toinen taas pehmeä ja joustava -> murrosikää tuskin havaitsi.
Yhteinen tyttömme on tosi kiltti ja rauhallinen, joten odotettavissa ehkä rauhallinen murrosikä...? EIhän sitä koskaan silti tiedä.