Olen löytänyt elämäni naisen
mutta en tiedä miten esitellä hänet suvulle.
Asutaan vähän etäämmällä suvustani, joten sellainen "lähdetään kahvilla käymään" lähestyminen ei oikein onnistu. Ja niin paljon pelottaa vanhempien suhtautuminen lapsensa seksuaaliseen suuntautumiseen, että hirvittää jäädä sinne yöksikään.
Kaikkiaan tästä on jotenkin tosi vaikee puhua kenellekään :(
Kommentit (26)
Olen vain ilmoittanut, että nyt se ja se tulee mukaani ja samaan huoneeseen meidät nyt ystävinäkin olisi tietenkin laitettu. Jossain vaiheessa ihmiset alkavat tajuamaan asioiden laidan ihan itse. Sitten olen vain ilmoittanut, että nyt se muuttaa luokseni. Näin.
olen vähän samanlaisessa tilanteessa, vanhemmat tietää kyllä ett tietty ihminen on pidemmän aikaa ollut mun elämässä mukana ja ollaan tiiviisti yhdessä, ja ehkä arvelevat jo jotain. Mutta asian puheeksi ottaminen suoraan on tosi vaikeaa, ja siksipä se on toistaiseksi lykkäytynytkin. Nyt olen raskaana ja tuntuu että vähitellen tämä kuvio olisi ihan pakko selvittää.
Mutta valitettavasti mulla ei ole tohon neuvoja, ainoastaan tsempityksiä että löytyisi hyvältä tuntuvat tapa ja rohkeutta siihen kertomiseen :).
Ei tollaisten saastaisten ihmisen pidä pääsevän mistään vähällä
vanhempasi ovat aivan oikeassa!
uskonsisar se siellä toteuttaa rakkauden kaksoiskäskyä.
Olet ilmeisesti itsekin nainen?
Mulle äitinä lapsen onni on todella tärkeää, niinkuin kaikille vanhemmille. Jos poikani joskus tuo poikakaverin näytille, olisin ainoastaan onnellinen heidän onnestaan!
Jos puhelimessa kertoisit vanhemmillesi tai kirjoittaisit kirjeen? Ja kertoisit että tulisitte yhdessä käymään seuraavalla kerralla? Jos vanhempasi eivät tiedä suuntautumisestasi, niin anna heille aikaa sulatella sitä...
Kaikkiea hyvää tulevalle vuodelle ja teidän suhteelle :)
Ikinä en ole ollut vanhempieni kanssa kovin hyvissä väleissä. Ja nää on niitä juttuja, jotka pitäis vaan keskustella naamakkain. Haluan oikeasti pystyä selittämään nämä niin että hommasta tulee taatusti selvä.
Kirje ja puhelin eivät oikein käy, koska äidilläni on tapana lukea "rivien välistä" ja sen jälkeen pohdiskella asiaa koko kylän kanssa. Kun näkee naamakkain, niin pystyy reagoimaan näihin hänen näkemyksiinsä heti, eikä kuule niitä kylältä.
Että vaan rohkeutta tarvii kerätä.
ap
On hienoa löytää rinnalleen elämänsä ihminen, oli se mitä sukupuolta tahansa. Toivon kovasti, että vanhempasi osaavat iloita onnestasi! Rohkeasti vaan tuulta päin ja kertomaan heille reilusti, mikä on tilanne. Kun näytät omat tunteesi reilusti ja ylpeydellä, niin olet voitavasi tehnyt. Loppu on kiinni vanhemmistasi. Kaikkea hyvää teille!
kertoa, jos se on noin vaikeata? Oletko myös varautunut siihen, että yksityisasiasi levitetään koko kylälle tiedoksi?
Nyt jännittää mitä siihen tulee vastaukseksi, vai tuleeko mitään
Kiitos tuesta, ilman en olisi varmasti uskaltanut.
ap
Ja en todellakaan halua katkaista välejän vanhempiini, tosin kuin monet täällä tuntuvat tehneen. Ovat he mulle kuitenkin sen verran tärkeitä ihmisiä.
ap
ja lähteä yötämyöten sitten takasinpäin junalla/autolla
tai jos tämä ei tosiaan onnistu niin hotelliin sitten yöksi?
Ei asiat muutu, jos niitä ei muuta! Nyt olet nostanut kissan pöydälle. Edelleen kaikkea hyvää teille toivoen :)
nro 2
Pelkäätkö, että vanhempasi suhtautuisivat tohon asiaan jotenkin epäluuloisesti?
Oikeastaan, vaikka pelkäisitkin, niin kerro vapaasti omat juttusi.
Esittele rakastettusi. Sulla on oikeus olla ja elää kuten haluat, enkä usko että vanhempasikaan tykkäävät pahaa
mut vanhemmat on jotenkin tärkeemmät. Ja siksi niille on varmaan niin vaikee kertoakin.
8: matkaa on sen verran, että jos aamulla lähtee junalla niin iltajunaan ei enää kerkeä :( Hotelliin ei oikein olis varaa. Pitääkin kysellä majoittaisko naapuripaikkakunnalla asuva kaveri meidät hätätapauksessa.
Menette vanhemmillesi suuremmin asiaa pelkäämättä. Kerrotte asian niin kuin se on ja sen jälkeen vastaatte kysymyksiin. Ei oo vaikeeta.
Ja asioilla on tapana järjestyä. Menkää vaikka kesällä ja ottakaa teltta mukaan. Aina joku yöpaikka löytyy.
Hei ap,
Onko tämä ensimmäinen naisesi? Eli oletko aiemmin ollut heterosuhteissa?
Neuvoisin sinua kertomaan ensin asiasta puhelimessa, sähköpostilla tms. Ja antaa vanhemmillesi hieman aikaa sopeutua.
En veisi heti uutta naisystävää näytille, jos vanhemmillesi kaikki tulee yllätyksenä.
Vaikka olisivatkin suvaitsevaisia ihmisiä.
Meillä lapsiakin nyt lesbosuhteessa ja koko suku hyväksyy meidät kuten ketkä tahansa ihmiset. Mutta yllätys on silti vanhemmillesi suuri.
Joten minun neuvoni on, kerro asiasta ensin ja menkää vasta sitten sinne.
Onnea ja toivottavasti menee vanhempien kanssa hyvin!
Onko sinulla lapsia, kun olet tällä palstalla?
Eipä oo tullut paljon yöllä nukuttua, kun on tullut mietittyä olisko asian voinut hoitaa jotenkin muuten.
No onneksi on syli, jossa asiaa itkeä.
ap
... tuo on kyllä sellainen asia, että lienee parempi jos et tähän suuntaan enää olisi yhteyksissä. T. Ä."
Ottaa muuten päähän.
ap
Siis olen seurustellut ennenkin naisen kanssa (ja myös miehen kanssa), mut yhtään heistä en ole vanhemmilleni esitellyt. Eivät ole olleet niin vakavia suhteita.
Lapsia ei viel oo, mut kova vauvakuume, joten se minut on tänne tuonut.
Toisaalta mietityttää, et meniskö vaan vanhemmille ja jossain sivulausessaa toteis, et niin myö muuten seurustellaan. Jotenkin saattais olla helpompi tapa ittelle... Miä kun tarvin ton toisen osapuolen, et uskallan ees tulla kaapista. Se tietää miten vaikeeta tää on mulle.