Lue keskustelun säännöt.
millainen ihminen tulee syyttämään
27.12.2009 |
vanhempaasa mielenterveysongelmistaan yli 30-vuotiaana; syy olet hylännyt minut erossa, todellisuudessa on papereita kuinka isä on taistellut tapaamisten eteen, mutta äidille on aina tullut esteitä. Vuosien päästä syytökset ilmestyivät isälle! Mukava joululahja.
Kommentit (37)
No ehdottomasti lapsen vika kun syntyi eroperheeseen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapsi syyttää vanhempiaan. Myös aikuisiässä, jos ongelma ns. puhkeaa silloin.
Mutta on sairasta, jos siihen tunteeseen jää jumiin, se ei ole normaalia. Joskus siihen tarvitaan terapiaa.
Katsokaa Yle Teemasta Inhimmillinen tekijä/Punainen lanka (en muista, kumpi oli), jossa Tommy Hellsten käy asioita läpi poikansa kanssa. Mielenkiintoinen juttu, isä on siis eronnut ja poika (nykyisin itsekin terapeutti) kärsi kovin.
ja äitiini katkaisin välit isäni kuoltua ja sanoin kusevani isäni haudalle jos minut sinne joskus isää muistelmaan raahataan.
Äitini vanhenee, mutta saa mun puolesta olla vaikka 2 vk kuolleena kämpässään, enkä tietäis mitään ennenkuin poliisit soittavat niin käyneen.
Just siks olen selvinnyt kun muutin jo 16,5-vuotiaana 200km päähän lapsuudenperheestäni. 8
Työskentelen lasten psykiatrisella osastolla ja näen päivittäin rakastavia huolestuneita vanhempia, jotka ovat taistelleet saadakseen lapselleen apua ja tukevat lastaan osastohoidon aikanakin. Ilman heitä ei lapsila ole mitään toivoa.
Toki välillä ilmaantuu oireilevia lapsia huonoista oloistakin, mutta heidät ohjataan nopeasti lastensuojelu asiakkaiksi, koska valitettavasti emme voi auttaa perhettä, jossa perusasiat eivät ole kunnossa.
Eli tahdon sanoa, että mielenterveysongelmiin on usein muut syyt, kuin ongelmat perheessä.
Aikuiset, jotka eivät ole syystä tai toisesta pystyneet käsittelemään lapsuuden aikaisia kokemuksia, sairastuvat helpommin masennukseen kuin he, jotka ovat saaneet purkaa pahaaoloa jo kasvuaikana, mutta sekään ei aina tarkoita, että kokemukset olisivat sen pahempia kuin muillakaan.
Ja punkkariäiti voi vaikka tukehtua hiuslakkaansa, eiks joo...
Ai voisi tukehtua hiuslakkaansa? Sinäkö ajattelit tukehduttaa hänet lakalla?
Tuo oli varmasti vitsi mutta äärimmäisen väkivaltainen ja sivistymätön kommentti. Huomaa kyllä ketkä ovat ns. roskasakkia.Punkkariäiti on oikeassa mutta voisi esittää asiansa hieman asiallisemmin.
Ilmeisesti tällä Punkkariäidin tukehtumiseen toivovalla on itsellä jonkinnäköiset traumat lapsuudesta. Ei tuollaista toivota kukaan terve kenellekkään. Alkoi ihan ahdistaa kun luin tuon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka tapauksessa, yksi tärkeimmistä ihmisen kasvutehtävistä aikuisena on antaa anteeksi vanhemmilleen. Vaikka ne ois olleet millaisia perseitä. Tai sitten on loputtomasti sen oman lapseuutensa vanki. Oma valinta.
Ensin pitää uskaltaa syyttää, ei pääse eteenpäin elämässään jos ei syytä ensin. Sitten on käytävä asiat läpi pohjamutia myöten. Kun on käynyt ne kaikki läpi, anteeksianto tulee itsestään, sitä ei tarvitse väkisin taistella. Se on helpottava tunne kun se tulee, mutta siihen ei pidä kiirehtiä, ettei jää asioita käsittelemättä. Eikä kaikkea tarvitse antaa anteeksi, olen sitä mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmetellyt kuinka lähes aina mielent. potilaat keksivät syyn vanhemmistaan. Opastaako psykiatrit näin? Onko oikeasti niin, että joku voi saada vanhempien erosta niin kovat traumat, että vuosienkin päästä kärsii niistä?
Ei voi kuin ihmetellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi saada vakavaa oireilua hylkäämiskokemuksesta, esim vanhempien erosta. Se on lapselle aina tilanne, jossa joutuu jonkinverran eroon toisesta vanhemmasta. Siinä menee vuosia, että siitä toipuu, kun se tulee lapsen minän kehityksen pahassa vaiheessa. Lapsi menee rikki, eikä pysty itse eheytymään.
Sitten jos lähivanhempi vielä tätä hylkäämistunnetta pönkittää "isäs hylkäsi meidät, isäs on sellainen, ei isäs välitä"... AVOT.
voi saada vakavaa oireilua hylkäämiskokemuksesta, esim vanhempien erosta. Se on lapselle aina tilanne, jossa joutuu jonkinverran eroon toisesta vanhemmasta. Siinä menee vuosia, että siitä toipuu, kun se tulee lapsen minän kehityksen pahassa vaiheessa. Lapsi menee rikki, eikä pysty itse eheytymään. Sitten jos lähivanhempi vielä tätä hylkäämistunnetta pönkittää "isäs hylkäsi meidät, isäs on sellainen, ei isäs välitä"... AVOT.
ja näinhän se meni tässäkin tapauksessa, lisäksi lapselle vielä kerrottiin, isäsi on taatusti saanut bonuspalkan eikä taaskaan maksanut teille mitään ylimääräistä.
Lapsi oli ero hetkellä 10-vuotias.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhtaasti vanhempiani. Hullujen geenejä jatkavat ja elämänhallintakin vielä lisäksi perseestä. Väkivaltaisen alkoholisti-narsisti-isäni ja epävakaan läheisriippuvaisen äitini syytä kaikki mielenterveysongelmani.
Tosin ongelmat ovat helpottaneet kun olen ottanut pesäeron lapsuuden perheeseeni, enkä pidä heihin mitään yhteyttä.
joko luodaan edellytykset sille, että niitä mielenterveysongelmia ei tule tai sitten elämä vaan on sellaista, että aikuisena sitten kärsitään mielenterveysongelmista. Niin se vaan on.
Jos lapsuudessa on vanhempien taholta esim. hylkäämiskokemuksia, rakkaudettomuutta, juopottelua, väkivaltaa tms., niin kyllä se aikuisena siinä lapsessa saattaa näkyä. Toki on lapsia, jotka selviävät ilman mitään ongelmia, mutta surullisia kertomuksiakin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi saada vakavaa oireilua hylkäämiskokemuksesta, esim vanhempien erosta. Se on lapselle aina tilanne, jossa joutuu jonkinverran eroon toisesta vanhemmasta. Siinä menee vuosia, että siitä toipuu, kun se tulee lapsen minän kehityksen pahassa vaiheessa. Lapsi menee rikki, eikä pysty itse eheytymään. Sitten jos lähivanhempi vielä tätä hylkäämistunnetta pönkittää "isäs hylkäsi meidät, isäs on sellainen, ei isäs välitä"... AVOT.
ja näinhän se meni tässäkin tapauksessa, lisäksi lapselle vielä kerrottiin, isäsi on taatusti saanut bonuspalkan eikä taaskaan maksanut teille mitään ylimääräistä.
Lapsi oli ero hetkellä 10-vuotias.
ap
Lapsella on jo muodostunut kuva elämästä, ja se menee rikki. Tuon ikäinen jo ymmärtää pinnallisesti parisuhdetta ja eroa, mutta ei pysty esimurrosiässä vielä käsittelemään eroa ja siihen liittyviä asioita ja tunteita. On vieläpä hyvin herkkä manipulaatiolle.
Tuossa iässä lapsi on myös herkistynyt tunnepuoleltaan, ja haluaa miellyttää molempia vanhempiaan.
isä ei käyttänyt alkohoolia vaan kyseessä on äidin puoleta haluttu ero! Äiti oli hakeutunut uuteen suhteeseen ihanan uuden miehen kanssa. (on jo eronnut tuostakin raukasta)
ap
Viisainta olisi pyytää päästä mukaan terapiaistuntoon. Keskustella siellä ammattilaisen johdolla faktoista, näkemyksistä ja siitä kuinka ihmiset ovat asiat kokeneet.
Ei toi ole mikään "totuus".
Sama lapsuus minulla on ollut kuin sisarellani.
Itse otan vastuun elämästäni ja onnellisuudestani.
En syytä isää kun hakkasi ja veti viinaa. Enkä äitiä joka vaan uhkasi erolla kunnes isä otti ja allekirjotti eron.
Se on heidän asia ottaako iskuja ja haukkua toista. Minä olen eri ihminen ja teen itselleni oman kodin ja elämän.
Sisar on masentunut. Ei ota vastuuta mistään, moittii toisia ja näkee vaan itsensä uhrina: miten HÄNTÄ ei tuettu koulussa ja plaa, plaa (eikä nokkaansa kopauta kun sanoo ettei muitakaan lapsista sen enempää tuettu).
Sairas jää tolle tasolle. Sisartani ei ole mielenterveysihmiset "opastaneet" syyttää vanhempiamme -se tulee syynä automaattisesti. Koska jotain pitää syyttää. Sisareni ei mene terapiaan, joten ei sitä kukaan ohjaa mielipiteissään!!
Niitä läheisiä haukutaan ja kerrotaan ongelmista ja joskus jopa liikaa, jolloin heidän oloa vaikeutetaan.
5 vuotta kuulin siskoani ja koitin auttaa, mutta fakta on ettei läheinen voi olla avuksi, se musertaa vaan omaa mieltä.
Ei toi ole mikään "totuus".
Sama lapsuus minulla on ollut kuin sisarellani.
Itse otan vastuun elämästäni ja onnellisuudestani.
En syytä isää kun hakkasi ja veti viinaa. Enkä äitiä joka vaan uhkasi erolla kunnes isä otti ja allekirjotti eron.
Se on heidän asia ottaako iskuja ja haukkua toista. Minä olen eri ihminen ja teen itselleni oman kodin ja elämän.Sisar on masentunut. Ei ota vastuuta mistään, moittii toisia ja näkee vaan itsensä uhrina: miten HÄNTÄ ei tuettu koulussa ja plaa, plaa (eikä nokkaansa kopauta kun sanoo ettei muitakaan lapsista sen enempää tuettu).
Sairas jää tolle tasolle. Sisartani ei ole mielenterveysihmiset "opastaneet" syyttää vanhempiamme -se tulee syynä automaattisesti. Koska jotain pitää syyttää. Sisareni ei mene terapiaan, joten ei sitä kukaan ohjaa mielipiteissään!!
Niitä läheisiä haukutaan ja kerrotaan ongelmista ja joskus jopa liikaa, jolloin heidän oloa vaikeutetaan.
5 vuotta kuulin siskoani ja koitin auttaa, mutta fakta on ettei läheinen voi olla avuksi, se musertaa vaan omaa mieltä.
t; punkkari äiti
Ei toi ole mikään "totuus".
Sama lapsuus minulla on ollut kuin sisarellani.
Itse otan vastuun elämästäni ja onnellisuudestani.
En syytä isää kun hakkasi ja veti viinaa. Enkä äitiä joka vaan uhkasi erolla kunnes isä otti ja allekirjotti eron.
Se on heidän asia ottaako iskuja ja haukkua toista. Minä olen eri ihminen ja teen itselleni oman kodin ja elämän.Sisar on masentunut. Ei ota vastuuta mistään, moittii toisia ja näkee vaan itsensä uhrina: miten HÄNTÄ ei tuettu koulussa ja plaa, plaa (eikä nokkaansa kopauta kun sanoo ettei muitakaan lapsista sen enempää tuettu).
Sairas jää tolle tasolle. Sisartani ei ole mielenterveysihmiset "opastaneet" syyttää vanhempiamme -se tulee syynä automaattisesti. Koska jotain pitää syyttää. Sisareni ei mene terapiaan, joten ei sitä kukaan ohjaa mielipiteissään!!
Niitä läheisiä haukutaan ja kerrotaan ongelmista ja joskus jopa liikaa, jolloin heidän oloa vaikeutetaan.
5 vuotta kuulin siskoani ja koitin auttaa, mutta fakta on ettei läheinen voi olla avuksi, se musertaa vaan omaa mieltä.
jaettu ihan omat elämänkortit hedelmöittymishetkellä. Elämän arpapeliä, toinen kestää rikkonaisenkin lapsuuden, toinen ei. Et voi sanoa, ettei sisarellasi olisi "lupaa" masentua siksi, että sinä olet kokenut saman. Et ole, jokainen kokee asiat erilailla.
Olet hylännyt siskosi, yrität selitellä asiaa itsellesi. Totuus on se, että syyllistyt tilanteesta itse, etkä kestä sairautta sisaressasi.
Olen seurannut äitini syvää masennusta ja seissyt vierellä 10 pitkää vuotta. Äiti on siellä sairauden takana ja rakastan häntä myös itsekkäänä uhrina. Äiti on nyt aika terve, vaikka vuosittain tulee psykoosi, joka kestää sen kuukauden.
Olen myös 9-vuotiaana kokenut eron, joten voin ymmärtää ap:n kuvailemaa ihmisen toimintaa.
Ai voisi tukehtua hiuslakkaansa? Sinäkö ajattelit tukehduttaa hänet lakalla?
Tuo oli varmasti vitsi mutta äärimmäisen väkivaltainen ja sivistymätön kommentti. Huomaa kyllä ketkä ovat ns. roskasakkia.
Punkkariäiti on oikeassa mutta voisi esittää asiansa hieman asiallisemmin.