Parisuhde ongelma ja kaksi lasta
Mua ahdistaa niin hirveesti tuo mies, en jaksais millään enää katella sitä. Se yrittää jonkun verran ottaa osaa tässä perheessä mutta lasten kanssa ei osaa yhtään olla. Ei näytä tunteitaan, en mä edes tiedä rakastaako se mua, ei kumminkaan halua erota. Ei pysty / halua puhua tulevaisuudesta, siis että miten voitas parantaa suhdetta tai jos vaikka erottais.
Hän on periaatteessa hyvä mies, ei lyö ja alkoholin käyttökin aika ok, tosin usein viikonloppuisin on pääkipeä ja aamupäivämme on pilalla sen takia.
Poika kohta 4v ei halua että isä hoitaa siis nukuttaa ym., pienempi 2v nyt ei oikeestaan ole moksiskaan. Jos en ole kotona niin silloin mies saa hoitaa mutta jos olen kotona niin hirvee huuto jos mies meinaa alkaa laittaa poikaa unille.
Tänään siivosi keittiötä kovasti mutta ei ollenkaan ollut lasten kanssa ja ärjyi ja oli kireä meille. Varmaan tietty sitäkin ahdistaa mun puhumiset erosta mutta miks ei halua yrittää vaikka ammattiauttajalla jos kerran oikeesti haluu olla yhdessä. Tai miks ei halua erota jos kerran tuntuu niin ärsyttävältä katella minua ja lapsia.
Mistä mä saan varmuuden että hän rakastaa mua? Tää tunteeton parisuhde repii mua niin hirveesti, olen niin väsynyt ja osaks vähän masentunut kun joudun yksin hoitamaan lapset ja kuulla valituksia kun pitäis myös siivota koko ajan.
Kommentit (6)
vaikka perheasiain neuvottelukeskukseen? Ehkä hällä on jotain solmuja tunne-elämässä, että rakkauden osoittaminen on vaikeeta. Onko hänellä ollut rakastava koti lapsena, vai onko jäänyt vaille hellyyttä? Sellaisen isän on vaikea olla hellä isä, jos ei ole kokemusta ja mallia. Moni on mulle kehunut tuota perheasiain neuvottelukeskusta, itsekin tiukan paikan tullen harkitsisin. Se ei maksa mitään ja vaikka onkin kirkon palvelu, ei sisällä mitään uskonnollista vaan työntekijät ovat ihan terapeutteja, osa toki teologejakin.
Onko teillä aina ollut tuollaista vai onko asiat muuttuneet lasten myötä?
varsinkin julkisesti mutta lasten tulon jälkeen on vähentynyt TOSI paljon. Mihinkään ammattiauttajalle hän ei suostu, olen ehdottanut monta kertaa.
Uskon että hänen äitinsä on hoivannut ja hemmotellut hänet pienenä mutta isä ei ehkä niinkään ja epäilen että siinä onkin hänen esikuvansa, mutta jos hän elää samoja jalanjälkiä niin ero on tulossa meille sitten kun olen saanut lapset kasvatettua niin isoiksi etteivät ole enää vanhemmissaan kiinni.
Pelkään siis että pilaaan oman elämäni nyt sillä että elän tässä vaan näin ja sitten mies lähtee kun lapset on aikuisia, vaan sen takia kun ei halua olla mikään viikonloppu isä.
ap
ja sitten jos puhut avioerosta, hän menee siitä vielä enemmän lukkoon, koska ei usko voivansa muuttua miksikään. Varmaan hänkin tajuaa millainen olisi ihanne-isä ja mies, ehkä hän kokee tuskaa sittä ettei ole sellainen kuin pitäisi. Jotakin rakkautta ja kiintymystä hänellä varmasti on lapsia kohtaan, jos ei halua lähteä heidän luotaan vaikka teillä on vaikeaa. Ehkä hän ei vaan tosiaan osaa antaa hellyyttä.
Voithan mennä yksinkin sinne perheasiain neuvottelukeskukseen tms. paikkaan. Ainakin voit omia tunteitasi siellä puhua ja saada jotain eväitä, mitä vois tehdä. Jospa mies tulee sitten perässä.
rakastaa ja uskon / toivon että minuakin mutta ahdistaa kun hän ei näytä sitä.
Ja ahdistaa se kun viikonloppu koittaa niin aamusta vaan makaa sängyssä ja sitten on pääkipee tai jotain ja en saa sitä liikkeelle kun vasta päivällä jolloin lapset on menossa jo päiväunille. Ja hänella vaan on oikeus nukkua aamulla. No onneksi itse saan nukkua päiväunet lasten kanssa.
Tuota olen miettinyt että jos menisin yksin sinne neuvojalle jos hän opettaisi minua ymmärtämään miestäni.
ap
en tiedä opettavatko ne siellä mitään, mutta kun itse puhut ja selvittelet tunteitasi niin alat nähdä asioita paremmin. Ei ole niin tuskallinen olla siinä tilanteessa, kun saa purkautua jollekin luotettavalle ulkopuoliselle. Ja kun se ei ole kuka tahansa hiekkiksen mamma, se ei syö luottamusta miehenkään silmissä.
Uskon että tilanne voi parantua, mutta toki siihen mieheenkin pitäis saada yhteys ja hänen pitäis haluta muutosta myös. Jos sitä ei tapahdu, niin silloin kysytään sinulta sitä, tyydytkö jakamaan elämän hänen kanssaan siitä huolimatta.
Voimia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen toivon Sinulle.
ei ketään kiinnosta
ap :(