Miten kukaan vanhempi voi olla niin tyhmä

Olivat ihan menestyviä, akateemisia, mukavia, sosiaalisia ja hyvin lukeneita ihmisiä (ja ovat edelleen).



Eivät kai jotenkin ajatelleet mua oikeasti "lapsena", vaan vähän kuin miniaikuisena. Sain siis itse tehdä kaikki mua koskevat päätökset koulusta ruokiin ja menemisistäni ja tulemisistani ja kaikesta muustakin. Ajattelivat, että sillä tavalla opin tekemään päätöksiä ja ottamaan vastuun itsestäni. Jos koulusta joskus kyseltiin poissaolojeni perään, oli äiti vaan vähän ihmeissään, että miksi ne nyt häneltä sitä kysyvät, kun enköhän itse osaa vastava paremmin.



Eipä tuosta nyt kamalasti ole ollut haittaa. Nuorempana oli vähän ongelmia kaikkien auktoriteettien kanssa, mutta ei mitään vakavampaa. Korkeintaan ärsytin opettajia näsäviisaana ja suuta soittamalla. On mussa hiukan alisuoriutujan vikaakin, mutta ihan hyvin olen maisterin paperitkin saanut kokoon. Suht normaali ihminen minusta silti on tullut, enkä odota maailman pyörivän itseni ympärillä.

minkä työnteolta ehtii ja toinen on töissä kun ei päässyt opiskelemaan.



Maalla kun asutaan ei kukaan viihdy pimeällä pihalla yksin kovin kauan, kouluun ovat aina heränneet itse, en usko että kertaakaan ovat myöhästyneet. Hemmotellut olen, pilalle menosta en sitten tiedä. Ruuan olen aina tehnyt ja siivonnut koska siitä pidän, olen kyllä sanonut että maailmalla se on jokaisen itse tehtävä. Olen ostellut lahjoja vain siksi että he ovat ihania lapsia/nuoria