Anoppi ja lasten kasvatus

oma äitini on todella voimakastahtoinen ja haluaa tehdä omalla tavallaan. en tiedä kuinka paljon pystyn auttamaan koska omalle äidilleen on helpompi sanoa kuin appivanhemmilleen. Meillä vauva on vasta 9kk mutta joitakin erimielisyyksiä on jo tullut. olen äidilleni sanonut että me haluamme että poikamme kasvatetaan näin ja selittäneet että miksi. voisiko puolisosi puhua omille vanhemmilleen ja selittää miksi juuri näin? omasta mielestäni voit kohteliaasti sanoa että teillä on säännöt luotu lapselle ja haluatte että niitä käytettäisiin lapsen omaksi hyväksi myös heidän luonaan. Ei luulisi että aikuisten ihmisten kanssa olisi tällaisia ongelmia mutta kasvatustavat monta kertaa osuvat yhteen ja sillon kyllä räiskyy mutta tärkein on että lasta rakastetaan ja hänellä on turvalliset olosuhteet.

Kovin rasittavaa kuitenkin on koko ajan olla eri mieltä kuin anoppi, sen tiedän jo kokemuksesta. Vie tuhottomasti voimia taistella tuulimyllyjä vastaan. Joten parasta olisi säilyttää sitä sopua, mutta olla tarpeeksi jämpti omien ajatusten kanssa alusta asti. Turhia ei kannata kommentoida tai nähdä niistä vaivaa, isompia juttuja vain: kuten allergiat, hammaspeikkojen välttäminen, turvaistuinten käyttö jne.



Olet itsesi lapsesi paras asiantuntija, joten luota siihen. Kun olet eri mieltä anopin kanssa, sano se reippaasti suoraan: minusta kyllä jne tai me hoidetaan tämä asia nyt näin. Muista saada miehesi myös mukaan tukemaan sinua anoppia vastaan. Hänen on helpompi terävämmin sanoa. Ja anna anopille kuitenkin tarpeeksi aikaa olla lapsen kanssa. Se vähentää hänen tarvettaan ottaa ilo irti jokaisesta hetkestä. Ideaalitilannehan olisi, että isovanhemmat olisivat lapsen elämässä koko ajan, mutta taka-alalla auttaen ja tukien hoitotyössä ja kasvatuksessa.

tuosta esikoinen yöhoidossa gallupista, että varmaan tullaan saamaan ihmetyksiä ja syyllistämistä yöhoitoon viemisestä appivanhemmilta. Joka ikinen kerta sanovat tavatessamme, että sitten kun "Maija" ei syö enää tissiä, niin tulee sitten meille yöksi. Tyttö on siis vasta 3kk, ja aijon imettää lähelle vuoden ikää, jos mahdollista, enkä kyllä sittenkään olisi heti viemässä tyttöä hoitoon. Jos tarvitsee päästä tuulettumaan tms. niin ennemmin omille vanhemmilleni vien.

Ei nyt liittynyt aloitukseeni, mutta kirjoitinpahan vain



Tap

ja kyllähän se aina kommentoi vähän joka asiaa. Varsinkin vauvan-hoidon neuvot olivat ajalta 40 vuotta sitten ja tein kuten parhaaksi itse näin.