koira ja vauva, kokemuksia, jaksaisitteko tällaista?

meillä tilanne on se, että etälapsella on koira. Joka on hyperaktiivinen, sitä ei oo jaksettu kouluttaa kunnolla ja tyttö ei oikein jaksa lenkittää tarpeeksi. Koira on tottunut isoihin lapsiin (etälapset on 10-14v.) ja meillä on 3v.ja 4kk vauva.

Mietin olenko huono ihminen, jos en jaksa koiraa meille ottaa? Nyt on kuulema pakosta tulossa ja ekana tuli mieleen että pakkaan pienet lapset ja lähen reissuun ns. alta pois. Meillä koira ei saa olla rauhassa muutenkaan sillä 3-vuotias on kokoajan sen kimpussa. Voimat ei oikein riitä vahtimaan koiraa ja vahtimaan lapsia.. Koiraa saa vahtia ettei se hypi pöydille ja syö kaikkea mahdollista..

Nyt vaan mietin että uskallanko ottaa meille koiraa,ettei vaan hyppää vauvan päälle kun ei oo tottunut noin pieniin.

Kannattako varoa ennemmin kuin katua?

energinen koira kannattaa väsyttää kunnolla niin on paremmin hallittavissa ja vastaanottavaisempi komennoille. aamulla ja iltapäivällä lenkille, 1-2h kerrallaan. kokeilkaapa tätä.



oma koirani lähinnä loikoilee tai käyskentelee rauhallisena koko päivän jos on päässyt purkamaan energiansa lenkillä. kyseessä helposti riehaantuva ja vilkas narttu.

Parissa kuukaudessa kuvio on kääntynyt niin päin, että lapsi menee koiran perässä ja vetää sitä poskista ja kielestä.

ei jaksettu enää toisen lapsen tultua taloon kun meno ei yhtään rauhoittunut. Sinkku veljeni otti koiran omakseen, hänellä oli aikaa ja energiaa järjestää tarpeeksi liikuntaa ja aktivitteetteja eloisalle koiralle. Kaikki ovat tyytyväisiä.

Meillä kolme pientä ja vauvan kanssa menee hienosti. Koirat ovat ketteriä ja väistävät vauvaa. Muutaman kerran ovat loikanneet yli. Itselläni oli jo ensimmäistä koiraa ottaessa (vuosia sitten) tiedossa, että joskus haluan lapsia. Lapset ja isot koirat (varsinkaan vilkkaat) eivät mielestäni sovi yhteen. Meidänkin koirat ovat temperamenttisia ja energisia, mutta osaavat tarvittaessa rauhoittua. Tuo rauhoittumisen opettelu oli todella hyödyllistä pennulle. Siis vaan se, että ollaan ja koira rauhoittuu, ottaa kontaktin omistajaan. Tätä sitten voi harjoitella rauhattomissakin paikoissa. Meillä myös on koirat opetettu, että minä päätän, milloin villitseminen riittää. Riehun itsekin välillä koirien kanssa (vetoleluja, repimistä, takaa-ajoa, taistelua) ja kun päätän, että leikki loppuu, koirat rauhoittuvat.

kaikki koirat eivät väsy pelkällä liikunnalla, mutta saako koirasi juosta tarpeeksi vapaana tai riehua toisten koirien kanssa koirapuistossa?? sen lisäksi sisällä aktivoi koiraa (esim. kong-lelut), piilota koiralle herkkuja ympäri kämppää tai anna vaikka putkiluu kaluttavaksi, jos koira on luihin tottunut.



meillä myös pieni lapsi ja iso koira joka on aika energinen, mutta sisällä tosin on nykyään lähinnä sohvanlämmittäjä =) koiramme juoksee päivittäin vapaana ja käy usein koirapuistossa, meillä ei ole koskaan ollut koiran ja vauvan yhteiselossa ongelmia, nytkin nukkuvat yhdessä päiväunia, lapsi tosin pinnasängyssä ja koira lattialla kylki kiinni pinnasängyssä =)

Vietetäänkö sen kanssa aikaa ihan kaksisteen? Mustasukkaisuus ja liiallinen energia ovat todella huono juttu. Vähinikö harrastaminen vauvan myötä?



Vaikka 10 min tottista pari kertaa viikossa voi tehdä ihmeitä.

kyl se koira siit rauhoittuu.meil ainakin oli aluks vähän tohinaa.pistä koira ulos aitaukseen jos on mahdollista.

vauva on jo 8 kk eikä koira vieläkään ole rauhoittunut. Kastrointikaan ei auttanut.

niin ehkä sitten uusi koti olis parempi?



Mitä isompi koira, sitä suuremmalla syyllä se on opetettava rauhoittumaan. Ite tosin olen sitä mieltä, että kohkaaminen sisätiloissa pitää loppua vaikkei olis vauvaakaan...



Mikäli päätät kouluttaa koirasi vois ensialkuun ajatella hommaavansa x-määrän portteja yms. joilla koiran voi pahimman villin iskiessä laittaa johonkin jäähdyttelemään tunteitaan ja leikkikehän tms. vauvalle - ei vauvaa pitelemään vaan suojelemaan vauvaa...



Meillä koira on vauvoihin tottunut, eikä astu päälle, mutta aluks olis muuten ollut leikkikehä joskus tarpeellinen kun kaksi isompaa sisarusta kohkasi pitkin huushollia :D Nyt vauva on 3kk ja voi jo olla lattiallakin toisinaan ilman, että joku meinaa koko ajan astua päälle. Meidän tapauksessa oli vähän pakko tosin kouluttaa tenavat, kun ei niitä oikein poiskaan voinut antaa ;D

pallien poisto koulutusta korvaa...

Oon yrittäny kouluttaa! Koko 8 kk ajan ihan joka päivä. Voimani on ihan lopussa ja se on kaikki vauvalta pois! Koiran luonteenpiirre on kohkaava iloinen joka juoksee ja innostuu. Ilmeisesti sitä ei saa kouluttamalla pois!!

vauvan nurin, ja pelästyi sitä itkua niin, etä kiersi sen jälkeen pikkuisen kaukaa :-) Mutta jos teidän koheltaja ei tästäkään ole oppinut, niin ei auta kuin koiran koulutus ja koiran ja lapsen pito erillään silloin, kun et voi olla ihan vieressä vahtimassa.



Onhan se raskasta. Jälkiviisaasti voi ihmetellä että kukaan ajutuu tilanteeseen, jossa kotona on yhtä aikaa nuori iso koira ja liikkumista opetteleva vauva... Mutta nythän et voi muuta kuin joko yrittää jaksaa (tilannehan kyllä helpottaa vuodessa, mikäli se yhtään lohduttaa) tai luopua koirasta. Jos luovut koirasta, älä hanki uutta ennen kuin lapset on kouluiässä - yksi kokeilu tuota sorttia pitäisi riittää.

En jaksais. Koira pois!

Muuten perheessä olikin jo ennestään lapsia, mutta vauvan syntyessä 3 vuotias oli nuorin ja osasi väistellä koiria.



me jouduimme heikein mielin luopumaan yhdestä koirastamme. Koira oli juuri kuvailemasi koheltaja. Ihanista ihanin bullmastiffi tyttö.



Itse en jaksanut jatkuvaa varomista, ja vahtimista. Koira juoksi aina suinpäin vauvaa päin, ei osanut varoa jne. Kun tyttö oppi liikkumaan, koiran ja lapsen jatkuvat vaaratilanteet vain lisääntyivät.



Me päädyttiin lopulta siihen, että koheltaja muutti vanhempieni luokse j näemme koiraa kuitenkin lähes joka päivä. Ehkäpä muuttaa takaisin kotiin, kun vauva hieman kasvaa:)



Tyttö kuitenkin tottuu koriin, kun meillä kaksi rauhallista bullmastiffia vielä kotona.



Onko teillä mahdollisuus "sijoittaa" koiraa johonkin tuttavalle?

ei ole ongelma koiria vain niiden omistajia jotka ei vain jaksa........



ehkä kanattaa antaa koira pois omistajan jaksamattomuuden takia......

mulla ei oo ketään tuttua joka vois koiran ottaa! Harmillista. Olen myös tosi paljon kouluttanut ja ongelmakoirakouluttajalla käynyt. Ei vaan auta. Koira on vaan luonteeltaan villi kohkaaja. nuori uros. JOskus koira on liian vaativa omistajalle. Olisi vaatinut kovemman kurin jo ihan pennusta.

suositteletko luopumista? Helpottiko elämä kun luovuit koirastA? Meillä on 2 koiraa, toisen kanssa ei ongelmia. Toinen on se joka kävelee päin eikä väistä!