Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

En aio suura mummoni kuolemaa,odotan perintöä!

Vierailija
27.06.2009 |

nyt kun olen saanut lapsen, en voi muuta kuin halveksua sitä typerää maatalon emäntää, joka kohteli minua todella huonosti.



aiemmin luulin antaneeni anteeksi, "mummo ei varmasti ymmärtänyt mitä teki", "mummolle avioero oli kova pala ja purki sen sinuun". tätini ja setäni eivät tiedä edes kaikkea mitä mummoni teki.



elin koko lapsuuteni äitini väkivallan ja isäni alkoholismin varjossa. sitten vanhempani erosivat ja minut lähetettiin mummoni luo. mummo ei tiennyt millainen lapsuus minulla täysin oli, tiesi kylläkin isäni alkoholismista, mutta syytti kaikesta silti äitiäni.



olin tosiaan 10v kun jouduin koko kesäksi mummolaan korpeen vailla yhtään ystävää. mummoni halveksui minua päivittäin, katsoi inhoten ja sanoi että "hyi kun näytät äidiltäs", "joudut helvettiin kuten äitisi"... mummo jahtasi mua risuilla "saat selkääs kun oot äitis pentu"... mummon mielestä siis avioero on syntiä ja purki sen noin. olin jo valmiiksi yksin, surullinen erosta ja jo kotona "haavoitettu".



nyt mummo on 85v ja täytyy sanoa, etten sure hänen kuolemaansa yhtään. odotan perintörahoja, isäni on kuollut ja ne tulee suoraan minulle. mummo ei koskaan pyytänyt anteeksi tai osoittanut olevansa pahoillaan, halveksuva asenne minua kohtaan jatkui vaan.



nyt kun on oma lapsi niin en ymmärrä miten kukaan voi olla noin julma!

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
05.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mummo multiin, ja rahat Ap:lle!!!

Perkele, eikö se jo potkaisee tyhjää.

Käy sanoo sille: ettet viitsis lähteä jo, ku olis tota rahan tarvetta :D

Vierailija
2/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mummosi on tehnyt väärin sinua kohtaan. Ja vanhempasi. Toivottavasti olet löytänyt jostain rakentavampia ihmissuhteita tai muuta apua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En mäkään surisi isäni kuolemaa. Ei ole kohdellut mua huonosti, ei ole kohdellut mua mitenkään, kun ei ole kiinnostanut.



ETtä on naurettavaa näin aikuisena olla katkera. Harmi vaan kun mun isäni on juonut perintönsä..

Vierailija
4/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä se jo katselee muistinsa filmiltä kuinka paisteli sulle lättyjä kesäiltaisin ja teillä oli niiin mukavaa :) Meillä oli suvussa yksi tällainen tapaus. Ei ymmärtänyt yhtään kun ei käyty katsomassa.



Itse saattaisin olla niin veemäinen, että vähän muistuttelisin.

Vierailija
5/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä näkyy miten paha kulkee: mummosi oli kylmä ja julma, isäsi alkoholisoitui, sinä et tunne myötätuntoa mummoasi kohtaan, vaikka hän on jo vanha ja varmaan hauras (eikä sinun pidäkään).

Hyvä, jos saat tuon pahan kierteen poikki etkä siirrä "perintöä" lapsellesi.

Vierailija
6/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

en minäkään sure ilkeän äitini kuolemaa, kun en ole ollut moneen vuoteen edes missään tekemisissä hänen kanssaan.

Mutta en todellakaan odota mitään perintörahoja, on aivan sama kenelle ne menee. Inhottaa koko ajatuskin, että kuolinpesästä aikanaan tulee jotain minullekin ja jos kieltäydyn perinnöstä, ne tulee lapsilleni, enkä sitäkään haluaisi. Ne rahat ja tavarat vain muistuttaa sen henkilön olemastaolosta.

Haluaisin sen ämmän pois koko entisestä elämästäni ja ajatuksistani, mutta en vain pääse siitä irti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla oli samantapainen mummo, joka väheksyi aina. Ei tullut yhtään suru, kun hän vihdoin kuoli. Ainoa asia, joka jäi harmittaan, oli mitättömän pieni perintö...

Vierailija
8/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

muualle?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

muualle?

perinnöttä?

Vierailija
10/11 |
27.06.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

testamentti olisi tehty jonkun muun hyväksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
05.02.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitini psyykkasi minua lapsena, en ollut minkään arvoinen. Harva se päviä kuuli: sinusta ei tule ikinä mitään, kyllä oot niin kummallinen. Hän saattoi jankuttaa samoja hokemia päiväkausia. Jo ollessani teini-iässä hän tiesi sanoa että hunsvoteille ei tarvi antaa perintöä, he ovat isän kans lukeneet sen Joka Miehen Lakikirjasta. En kuitenkaan tiennyt miksi en kelvannut, olin vain lapsi. Muistan kun nukuin häkkisängyssä ja huusin äitiä tulemaan niin että lihakset meni kramppiin. Mutta ei hän tullut vaan naapurin juoruakka koputti oveen ja sanoi että jos et ole hiljaa tulee naapurin sonni ja puskee sua. Jo lapsena näin päiväunia että äiti kuolee ja vapaudun. Nyt kun hän on poissa on dilemma jaksanko haudalle ja onko se väärin jos ei mene. Vastauksia kiitos.