Lue keskustelun säännöt.
Sektion hyvät puolet
11.04.2009 |
Mulla olisi parin viikon päästä sektioaika. Jännittää, koska ensimmäinen synnytys oli normaali alatiesynnytys. Nyt siis aika sektioon. Kaikki tuntuu jauhavan sektion riskeistä- onhan alatiesynnytyksissäkin riskinsä. Mitä hyviä puolia on sektiossa?
Kommentit (19)
Ja oli paljon kauniimpi påuöreäpäinen vauva kuin alateitse syntyneet. Ja sektiossa edes jaksoi kiinnostua vauvasta, alatiesynnytysten jälkeen oon ollut niin raakki, ettei edes kiinnostanut kumpi tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole välttämättä niin väsynyt kuin alatiesynnytyksen jälkeen - heti valmis vauvanhoitoon
Alapää ei ole tkipeä/tikattu/arkana
Ei ole traumaattinen kokemus - yleensä ainakaan, jos etukäteen sovitaan sektiosta
Saa olla tilanteessa kivuttomasti läsnä, heti ensisekunneista äiti vauvalleen
Oliko kolmas synnytyksesi elektiivinen sektio vai kiireellinen/hätäsektio? Tehtiinkö leikkaus pysty- vai poikkiviillosta?
Kyselee ap
leikkaus tehtiin poikittain bikinirajaan
Ehdottomasti hyvä puoli on lapsen turvallisuus! Sektioita ei Suomessa koskaan tehdä turhan päiten eikä harkitsematta, joten jos sitä on sinulle ehdotettu, se on tilanteessasi paras tapa. Minulle ainakin lapsen paras on synnytystavassa tärkeintä :).
Itselläni eka syntyi kiireellisellä sektiolla synnytyksen pysähtymisen takia (poikkiviilto) ja toinen tuli alakautta. Toivuin alatiesynnytyksestä nopeammin, mutta se sujuikin hyvin (vaikka kestikin todella kauan ja oli tuskallista, kun mulla synnytyksen pysähtymisvaaran takia ei epiduraali käynyt ja ilokaasu ei vauvan sydänäänten takia, eli ilman kivunlievitystä sain kärvistellä kauan, kun synnytys vaan pitkittyi ja pitkittyi). Mutta, en sektionkaan jälkeen kovin kauan kipeä ollut. Ensimmäinen vuorokausi vauvan syntymän jälkeen oli vaikea, sen jälkeen olin jalkeilla ihan normaalisti ja hoidin vauvaa.
Itse asiassa synnytyssalista jäi jopa niin tuskalliset muistot, että jos meille kolmas vielä tulisi (tosin pohdinta on täysin hypoteettista, meidän lapset on nyt kyllä tässä), harkitsisin hyvin vakavasti selektiivistä sektiota synnytyspelon takia synnytystavaksi. Eli kokonaisuutena sektiosynnytyksestä jäi kuitenkin vähemmän karmeat muistot kuin alatiesynnytyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin aika kipeä sen jälkeen, mutta lapsi oli perätilassa joten tuntui paljon turvallisemmalta synnyttää sektiolla kuin alakautta. (oma mielipiteeni siis.) Sektio oli nopeasti ohi (kesti valmisteluineen reilusti alle tunnin, heräämössä tosin piti olla 2-3 tuntia jotta tunto palautuisi).
Alapää tietty on kunnossa sektion jälkeen, eli ei kivuliaita repeytymiä ym. Tosin sektiohaava sitten onkin kipeä. Jos sulla on mies auttamassa kotona niin eik hätää, mä olin yksin joten oli vähän hankalampaa hoitaa vauvaa kun hyvä kun pystyin kävelemään.
Mulla ei jäänyt sektiosta mitään traumoja, nyt odotan toista lasta ja voisin ihan hyvin tämänkin synnyttää sektiolla jos tarve vaatisi.
ja jouduin muutenkin olla sairaalassa n. 10 päivää. Olen vieläkin vihainen ettei sektioon oltu päädytty aikaisemmin niin kuin olisi pitänyt tehdä, olisin säästynyt paljolta, samoin lapsi.
Toinen "synnytykseni" oli suunniteltu sektio, joka tehtiin ke iltapäivällä ja lähdimme sairaalasta kotiin pe aamuna. Voin loistavasti ja samoin vauva. Kipuja oli, mutta eipä niitä ensimmäiseen kertaan voinut edes verrata, pärjäsin kotona ilman särkylääkkeitäkin, sairaalassa pärjäsin ihan normaaleilla särkylääkkeillä, en siis halunnut vahvempia, vaikka niitä tarjoavatkin aina. Vauvaa pystyin hoitamaan heti hyvin ihan itse ilman apua. Maidon nousu oli hieman hankalampaa ja kesti kauemmin kuin ensimmäisellä kerralla, mutta imettäminenkin sujui hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suunniteltu sektio siis yleensä menee ihan ok? Tuntuu vain niin kurjalta. kun kaikki "kauhistelevat" sektiota. Mutta tottahan on toisaalta sekin, että en ole koskaan kuullut yhdenkään vauvan vaurioituneen sektiossa, tavallisessa synnytyksessähän voi periaatteessa tapahtua mitä vain
Sektioitiin klo 22, seuraavana iltapäivänä nousin ylös. Sain niin paljon kipulääkkeitä, ettei missään tuntunut. Lapsi joutui sit lastensairaalaan 36 h syntymäsät, ekaksi mut vietiin sinne mukna pyörätuolissa. Sitten kävelin itse, tietty hiukan sattui, mutta kipulääkkeitä sain kun halusin. seuraavan päivänä voin jo oikein reippaasti fyysisesti siis.
Haava oli jonkun verran kipeä, jos joku osui siihen. Vaunujen aisaa kannttaa varoa. Muuten haava parani nopsaan, ei juuri jäänyt jälkeä. Tunnottomuutta tuli haavan yläpuolelle, muttei sitä huomaa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiireelliset ja hätätapaukset ovat sitten asia erikseen, niihinhän päädytäänkin juuri sen vuoksi, että vauva ei voi hyvin. Sinuna en huolehtisi turhia, kipua varmaan mahalla on useamman päivän, mutta muita ongelmia tuskin tulee. Onnea jatkoon!
Kyseessä on kuitenkin massiivinen vatsanalueen leikkaus, missä on ihan todelliset riskit ja toipuminen saattaa olla todella hidasta ja kivuliasta.
Itselläni kokemusta yhdestä kiireellisestä sektiosta (haava bikinirajassa) ja vaikka toipuminen menikin ilman komplikaatioita, niin kyllä kaikenlaista vaivaa oli.
Ensinnäkin turvotus oli USKOMATONTA, sekä vatsassa että muualla kropassa.
Lisäksi ilmavaivat, jälkisupistukset (tosi "kivaa" kun vatsa on muutenkin kipeä), kiristys haavassa, vaikeus nousta ylös sängystä/ mennä sänkyyn/ kääntää kylkeä, aivastaminen ja yskinen sattui ja kovaa, samoin kaikki muutkin vatsalihaksia vaativat liikkeet. Särkylääkkeitä en ottanut kuin muutaman ekana päivänä, mutta kyllä pahimmat vaivat kestivät sektion jälkeen muutamia viikkoja.
Jatkuvaa kipua ei siis ollut, mutta kuitenkin jotain vaivaa mikä rajoitti normaalia elämää ja liikkumista.
En ymmärrä jos joku löytää sektiosta hyviä puolia. No, ainut ehkä se, että lapselle turvallisempi tapa synnyttää, mutta siinä se. Ei kai kukaan muukaan ihan tosissaan voi väittää, että iso leikkaus on jotenkin hyvä juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulle ainakin kaksi sektiota (kiireellinen ja elektiivinen) olivat kaikista helpoimmat tavat synnyttää. Synnytykset ovat olleet erittäin kurjia kokemuksia runsaiden (1200-2000ml) verenvuotojen ja vauvojen juuttimisten (hartioista) vuoksi. Olen verensiirroista huolimatta toipunut huonosti,(matala hb) alapää todella kipeä yms. mutta sektion jälkeen olen ollut paljon nopeammin kunnossa.
Mielestäni molemmissa synnytystavoissa on riskinsä, mutta sektion riskejä korostetaan aina enemmän kuin tavallisen synnytyksen. Oletteko huomanneet?
En yhtään epäile, että alatiesynnytys on SINULLE ollut parempi vaihtoehto ja olet ollut paremmassa kunnossa sen jälkeen.
Tässä keskustelussa ei kuitenkaan ollut kyse siitä, kumpi tapa on parempi ja kumpi huonompi. Ap pyysi kokemuksia sektiosta.
Ihmettelen jos voit sanoa, että olet sektion jälkeen seuraavana päivänä ollut täysin kivuton, lihakset ovat olleet ennallaan, samoin haava-alue jne.
Jos oikein mietit, niin varmaan osaat kertoa sektiokokemuksista rehellisesti vertaamatta sitä alatiesynnytykseen...
minulle ainakin kaksi sektiota (kiireellinen ja elektiivinen) olivat kaikista helpoimmat tavat synnyttää. Synnytykset ovat olleet erittäin kurjia kokemuksia runsaiden (1200-2000ml) verenvuotojen ja vauvojen juuttimisten (hartioista) vuoksi. Olen verensiirroista huolimatta toipunut huonosti,(matala hb) alapää todella kipeä yms. mutta sektion jälkeen olen ollut paljon nopeammin kunnossa.
Mielestäni molemmissa synnytystavoissa on riskinsä, mutta sektion riskejä korostetaan aina enemmän kuin tavallisen synnytyksen. Oletteko huomanneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta omiin kokemuksiinhan sitä helposti nojaa. Loppujen lopuksi olisi kiva tietää mihin tämä sektion riskien suuruus perustuu. Suurimpina riskeinähän on suurempi verenvuoto, tulehdukset.. Harvinaisia kompilkaatioita tietysti löytyy, mutta tällöin syynä on harvoin ollut pelkkä sektio vaan taustalla on muitakin syitä esim. äidin sairaus.
Alatiesynnytyksessä taas riskejä riittää yhtälailla löytyy atonisen kohdun aiheuttamia, hartiadystokiaa, repeämisiä, muita verenvuotoja, istukan irtoamattomuutta, vauvan hapensaanniin ongelmia jne.
Oman sektion jälkeen olen ollut noin viikon kipeä, mutta olen pärjännyt aivan tavallisilla kipulääkkeillä (burana, panadol). Haavan seudulla on ollut tunnottomuutta ja kutinaa yms. sekä seuraavissa raskauksissa kiinnikekipuja, mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä kipua.
suunniteltu sektio omalla kohdalla helppo nakki :o)
Haava poikittain bikinirajaan, lapsi elävänä ja hyvinvoivana ulos. Niitit haavaan, kipulääkettä huuleen ja ohi oli. Parin päivän jälkeen olin valmis lähtemään kotiin, mutta pitivät vielä yhden päivän varmuuden vuoksi. Kotona selvisin tavallisella panadolilla - eikä niitäkään tarvinnut ottaa kuin parin päivän ajan. Makuulle meno ja ylösnousu pitää tehdä hieman kyljellään (tuossa joku kun oli yrittänyt ilmeisesti kammeta suoraan), samoin kantamiseen ja nostamiseen oppii nopeasti ettei vatsaan satu. Aivastaa tai yskäistä pitää hieman kippurassa, ei suorin vartaloin. Nämä varotoimenpiteet kestivät minulla muutaman kuukauden, mutta en kokenut niitä millään lailla haittaaviksi.
Haava oli hieman kohollaan, n. puolessa vuodessa tasaantui täysin. Myös tuntoherkkyys haavan kohdalla tasaantui.
Sektionkin kokeminen on niin yksilöllistä. Joillekkin tuntuu olevan" iso juttu" ja "vakava paikka", itselleni se oli siis "helppo nakki", selvisin kaikesta leikanneen lääkärinkin mukaan tooodella helpolla. Toivuin nopeasti, lapsi voi erinomaisesti ja mitä siihen enää lisäämään?
mulla ainakin meni leikkaus tosi hyvin. illalla leikattiin ja jo seuraavana aamuna pääsin jalkeille. Kivut pysyi hyvin poissa kipulääkkeillä. Tikit kiristi sen verran että ylösnoustessa otti kipeää mutta päivä päivältä huomas miten olo oli aina parempi. Leikkaus tehtiin muutama viikko sitten ja haava ei ole ollut pitkään aikaan kipeä, välillä vähän kutittaa muttei muuta. Hyvin pystyy jo normaalia elämää elämään.
Maito nous jo parin päivän päästä. Vauvalle sektio oli turvallisin vaihtoehto, koska ei olisi muuten mahtunut syntymään, perätilaan liian iso. Vauva on ollut kiltti, nukkuu yöt loistavasti ja päivisin on virkeä, ei turhia itke.
HAAVAA KANNATTAA SUIHKUTTAA PALJON, HET MINUUTTITOLKULLA. Myös ilmakylpyjä kannattaa antaa.
Mulle sektio oli positiivinen kokemus, vaikka viimeiseen asti olisin halunnut synnyttää alakautta.
En jaksa alkaa niitä etsimään, mutta sektio on äidille huomattavasti riskialttiimpi.
Jopa suunnitellussa sektiossa äidin riski kuolla oli järkyttävästi suurempi kuin alatiesynnytyksessä.
mulla kolmas synnytys oli sektio, enkä löydä mitää hyvää verrattuna altiesynnytyksiin jotka olivat minulle nopeita ja helppoja (luomuja).
Olin sektion jäkeen niin kipeä, etten ikinä. Tosin viereisessä sängyssä toinen sektioäiti nousi reippaasti pian ylös ja kävi vessassa yksin, hoiti vauvaa sujuvasti jne ja minä 'tein kuolemaa' sängyn pohjalla ja yritin sängystä ylös itkien ja puolessa välissä talutettuna vessareissua saivat kiidättää takaisin makaamaan...