Lapsettomat hautajaiset?

Kirkkoon saa tulla kuka tahansa, myös pikkulapset. Miksi he eivät ole tervetulleita?

Vähän eksoottiselta se kyllä kuulostaa, kun hautajaiset eivät yleensä ole samanlainen pitkäkestoinen (ja alkoholipitoinen) juhla kuin vaikkapa häät, 50-vuotisjuhlat tai tuparit.

Häiden ja hautajaisten erilaisen luonteen mukaan näitä kahta on vaikeaa verrata.

Vähän eksoottiselta se kyllä kuulostaa, kun hautajaiset eivät yleensä ole samanlainen pitkäkestoinen (ja alkoholipitoinen) juhla kuin vaikkapa häät, 50-vuotisjuhlat tai tuparit.

Häiden ja hautajaisten erilaisen luonteen mukaan näitä kahta on vaikeaa verrata.

Miksi et haluaisi heitä mukaan?

on puhuttu nyt paljon lapsettomista häistä.

mutta sitten kutsujan pitää tosiaan ottaa huomioon se vaihtoehto, että kaikki eivä vain pääse tulemaan tai edes halua tulla ja hänellä ei ole oikeutta siitä loukkaantua.



hautajaisten tapauksessa ne, jotka eivät halua osallistua ilman lapsia "lapsettomiin" hautajaisiin, voivat varmaan jättää jäähyväisensä ja hiljentyä haudalla hautajaisten jälkeen.

en halunnu lapsia mukaan koska olin niin äärettömän surullinen, että itkeä vollotin läpi hautajaisten. En olisi jaksanut koko aikaa komentaa 4v ja 3v:tä olemaan hiljaa, kunnolla ja riitelemättä. Haudalle vietiin lasten kans illalla kukkia.

mielestä hautajaiset eivät ole pikkulapsille sopiva tilaisuus. Muiden suru voi olla pienille vaikea ymmärtää ja aiheuttaa hämmennystä. Lisäksi suruväki ei varmaankaan ole kovin innoissaan hihkuvista, juoksentelevista ja meluisista lapsista kun haluaisivat hiljentyä muistelemaan ja suremaan kuollutta läheistään.



Tämä erityisesti silloin, kun vainaja ei ole ihan superläheinen.



Joissain asioissa kannattais ajatella muitakin, eikä aina sitä että niiden lasten kanssa pitää olla yhdessä aina ja koko ajan.



Jättäkää edes kirkosta lapset pois, ottakaa muistotilaisuuteen mukaan.

Mä ajattelin omassa viestissäni lähinnä just hyvin läheisten hautajaisia; esim. isovanhempien.



Viestisi oli kyllä ihan asiaa.

Lapset pitäisi olla mukana ilossa ja surussa, elämässä.

Lapsi 8 kk.

Lapset pitäisi olla mukana ilossa ja surussa, elämässä.

Silloin vanhemmista se, joka on vainajalle vähän kaukaisempi, voi vähän vahtia ja kipittää lapsen kanssa ulos kirkosta jos meno äityy liian villiksi - istumapaikkakin kannattaa valita tätä tilannetta ennakoiden.



Lapseni on ollut isomummunsa hautajaisissa eikä kukaan ollut näreissään, päinvastoin lähiomaiset sanoivat, että pieni lapsi kuvastaa elämän jatkuvuutta ja tuo lohtua.

mielestä hautajaiset eivät ole pikkulapsille sopiva tilaisuus. Muiden suru voi olla pienille vaikea ymmärtää ja aiheuttaa hämmennystä. Lisäksi suruväki ei varmaankaan ole kovin innoissaan hihkuvista, juoksentelevista ja meluisista lapsista kun haluaisivat hiljentyä muistelemaan ja suremaan kuollutta läheistään.

Kuolema kuuluu elämään ja niin hautajaisetkin.

Lapset ovat elämän jatkumisen symboli.

puheineen ja muisteloineen.

liikaa suojellaan kuolemaan liittyviltä asioilta eivätkä he esim nää kun läheinen ihminen haudataan, heidän voi olla vaikeampi käsitellä ja ymmärtää asiaa...

meillä tosin ei ole kummankaan suvuissa ollut tapana pitää mitään isoja hautajaisia, ihan vain läheisimmät, joten mahdolliset hautajaiset on vain isomummujen yms lapsen elämässä keskeisten henkilöiden..

Elämää iloineen ja suruineen on erityistilaisuuksien ulkopuolellakin.Lapset pitäisi olla mukana ilossa ja surussa, elämässä.

Lemmikki kuoli, mutta se vaan haudattiin, ei siis pidetty varsinaisia hautajaisia.

Tai edes ilman kuoleman "kokemustakin" (lemmikin tms. kuolema).

Ei siihen tosiaan vaadita mitään hautajaisia, että lapsi ymmärtää kuoleman.



Itse olin hautajaisissa ensimmäistä kertaa 16-vuotiaana. Ei vain yksinkertaisesti OLLUT hautajaisia lähipiirissä.