Tiedättekö huoltajuuskiistoja, joissa isä olisi saanut lapset?

olosuhteet suunnilleen samanlaiset kuin 2:n kuvaamat. Kukaan bio-äidin miehistä ei kuitenkaan ollut ulkomaalainen (miten sekään liittyi asiaan?).

Tapauksia, joissa vanhemmat ovat sovussa päättäneet, että lapset jäävät isän kanssa "vanhaan" kotiin ja äiti muuttaa pois, tiedän useampia.

Äiti alkoholisti.

äiti menetti lapsen huoltajuuden kosovolaiselle isälle. Äiti ei osannut päättää, välillä halusi pitää lapsen ja välillä ei. Lasta pompoteltiin edestakaisin vanhemmalta toiselle. Lopulta oikeus päätti, että lapsi jää isälle.

Sitä ennen olin lasten syntymästä asti niiden yksinhuoltaja 3- ja 4-vuotiaaksi ilman tukiverkostoa eikä isä nähnyt lapsiaan kuin pari kertaa kuussa, silloinkin isän äiti eli lasten mummu hoisi ja ruokki lapset niin kuin tälläkin hetkellä. Isä käy siis töissä ja on normaalituloinen. Mulle ei annettu perhetyöntekijää koska ei ole resursseja ja olin itsekin silloin lastensuojelussa töissä.

Kun masennus iski katsoi isä että lasten on parempi olla hänen luonaa. Ikävä minulla toki heitä on kun en kovin usein tapaa. Tällä hetkellä olen kuntoutustuella.

Setäni sai lapset, koska eukko oli pöpi. Ei ollut lääkärin diagnoosia, mutta osoitti itse riittävän hyvin oikeudessa ja jo sitä ennen, mikä on naisiaan.

Huoltajuus tuli miehelle, koska äidillä iski menovaihde päälle, lapset jäi kokonaan hoitamatta, äiti tyhjensi lasten tilit ja bailasi rahat. Myöhemmin selvisi, että oli rakastunut ulkomaalaiseen mieheen, joka lypsi rahat ja käytti äitiä hyväksi niin kauan aikaa kun rahaa tai myytäväksi kelpaavaa tavaraa oli. Sitten oli seuraavan uhrin aika ja nainen jäi kun nalli kalliolle.



Tästä seurasi ryyppykierre, miehet vaihtuivat, osoitteet vaihtuivat, lapsia hän ei halunnut tavata yli vuoteen, oikeastaan vasta sitten kun minä tulin mukaan kuvioihin, hän hyökkäsi mustasukkaisena mesoamaan äidinoikeuksistaa.



Muistan seurustelun alkuaikoina, kun vanhin tyttö painautui illalla kainalooni ja sanoi: ethän sä ikinä jätä meitä. Lupasin olla jättämättämättä. Ja nyt on kaksitoista vuotta mennyt näin.



Bio-äiti tapailee lapsiaan silloin tällöin, ei säännöllisesti ja nyt lapset on jo niin isoja, että tapaamisia on ollut entistäkin harvemmin.

Lapset käyttävät bio-äidistään etunimeä ja minua kutsuvat maamoksi.

En tiedä yhtään varsinaista tapausta, mutta käsittääkseni puolet huoltajuuskiistoista päätyy siihen, että isä saa lapset. Ehkä syynä on se, että sellaisissa tapauksissa, joissa isä on tosi huono isä, ei lähde edes asiasta taistelemaan.

En tiedä yhtään varsinaista tapausta, mutta käsittääkseni puolet huoltajuuskiistoista päätyy siihen, että isä saa lapset. Ehkä syynä on se, että sellaisissa tapauksissa, joissa isä on tosi huono isä, ei lähde edes asiasta taistelemaan.

eli isä saa lapset ehkä 10 % tapauksista.

50% - ei pidä paikkaansa

mutta tiedän monta tapausta niin, että on sovittu että isä saa lapset. Kyse ei ole ollut siitä että äiti olisi huono, vaan siitä että isä on jäänyt alkuperäiseen kotiin, näin lasten olosuhteet ei muutu niin paljoa.

Tarkastin tiedon. Molemmat oltiin väärässä. 33% tapausista isä määrätään lähivanhemmaksi.