Uskotko, että nimi on enne?

tai pelkään enemmänkin että on. esim. omille lapsille en anna nimeksi Sara, vaikka kiva nimi onkin, koska tiedän sen nimisen nistin.

Rekrytoijana itse toimiessani on vaan niin että tietyillä nimillä varustetut ihmiset olettaa automaattisesti (vaikkei saisi) tietynlaiseksi jne.

En esimerkiksi ole tavannut vielä yhtään mukavaa Mikkoa. Ovat aivan varmasti jokainen olleet pidemmän päälle tosi rasittavia ja erikoisen vit****sia.

ja on erittäin mukava ja ihana ihminen. :)



-2

Mun vanhimmasta lapsesta tulee kokoomuslainen poliitikko, keskimmäisestä espanjalainen prinsessa ja nuorimmasta Dickensiläinen orpopoika Lontooseen... : O

ja musta tulee saksalainen huippumalli, jiihaa! ;D

Kun tuntee jonkun Sarin, ei voi kuvitellakaan, että Sari voisi olla toisenlainen. Kunnes tapaa jonkun toisen, aivan erilaisen Sarin. ;)



Mäkin tunnen yhden erittäin kivan Mikon.

Mutta se on totta että nimestä on joku mielikuva olemassa, vaikka ei ehkä tuntisikaan ketään sen nimistä.

en esimerkiksi tunne yhtään mukavaa Ellaa

lapsesta jotain oleellista jo ensimmäisten viikkojen aikana, ja nimeävät sitten sen mukaan? Tarkoitan sellaisia asioita, kuin onko lapsi villi vai rauhallinen tms.

lapsesta jotain oleellista jo ensimmäisten viikkojen aikana, ja nimeävät sitten sen mukaan? Tarkoitan sellaisia asioita, kuin onko lapsi villi vai rauhallinen tms.

on ihan mahdotonta päättää lapselle nimi ennen kun sen on edes nähnyt. :) Että siinä mielessä ehkä jotain tuohon suuntaan.

toivottavasti poikamme nimi on enne: Oiva.

Kaikki juoppoja, yks jo kuollu. Tulee vaa aulis nimestä mieleen juoppo.

Mie uskon kyllä, että vanhemmat saavat jonkun käsityksen vauvan luonteesta siinä parin ensimmäisen kuukauden aikana.

Mie uskon kyllä, että vanhemmat saavat jonkun käsityksen vauvan luonteesta siinä parin ensimmäisen kuukauden aikana.

mutta mitä tekemistä sillä on nimen kanssa? Eri ihmisillä on aika erilainen käsitys nimiin liittyvistä luonteista. No, joku Peppi on varmaan useimpien mielestä raikuli poikatyttö, mutta muuten?

Siitä olen samaa mieltä, että nimi voi vaikuttaa sitä kautta, että ihmiset suhtautuvat tietyllä tavalla. Joku nimi luo arvokkaan ja jämäkän kuvan (Urho, Aino) ja toinen hölmön ja hassun (Hessu, Pipsa, Jeppe) tai sitten epäilyttävän (Jammu tms.). Suluissa olevat ihan omia mielikuviani, mutta uskon, että aika monella on samansuuntaisia

Nimeksi Sofia ja sehän tarkoittaa Kreikaksi viisautta ja kun katson tytärtämme hänen katseessa on paljon viisautta ja toivon, että hänestä tulee viisas ihminen.

Vähän aikaa sitten luin kirjaa, jossa käsiteltiin nimien merkitykseen liittyviä tutkimuksia. En jaksa nyt kaivaa tarkkoja viitteitä, mutta mm. tällaisia tuloksia oli tullut:



- erityisen harvinaisilla nimillä siunatut joutuivat helpommin koulukiusauksen kohteeksi

- toisaalta opettajat myönsivät antavansa parempia numeroita oppilaille, joilla on miellyttävä nimi

- Amerikkalaisella Who's who -listalla harvinaisnimisiä on suhteessa runsaasti



Onhan se nyt selvä, että jokainen av-mamma esimerkiksi suhtautuu eri tavalla lapseen, jonka nimi on Nico-Petteri kuin vaikkapa Eetuun. Syntyy kierre; ympäristö pitää Nico-Petteriä ärsyttävänä, lellittynä pentuna ja N-P alkaa käyttäytyä odotusten mukaisesti. Ei ole sama, minkä nimen lapselleen antaa.

Olen naimisissa Mikon kanssa, ja on kyllä maailman paras mies! :)



Mutta asiaan... Ei nimet voi olla mitään enteitä, mun nimihän tarkoittaa "valoisaa ihmistä", tai jotai, ja olen kyllä ihan kaikkee muuta kuin valoisa :D

-nimisen lapsen ja on oikeasti villein tapaamani lapsi.

että usein (ei toki aina) listalle pääsee ihminen jolla on "taustoja", eli perhe/suku politiikkoja/näyttelijöitä/muusikkoja/tutkijoita/tmv.



Jos ajatellaan vaikka Virtasen Mattia (sähkömies) ja Maijaa (kaupankassa) jotka saavat lapsen ja se saa nimen Elvis Virtanen, se saattaa olla monista hassu nimi. Mutta jos vaikkapa Jorma Kääriäinen antaisi lapselleen nimeksi Elvis Kääriäinen, se "hyväksyttäisiin helpommin" koska poika on sen taitelija Kääriäisen vesa.



Tai jos ajatellaan vaikkapa Sinuhe Wallinheimoa; nimi on todella kiva, mutta Sinuhe Rymättylä kuulostaisi kamalalta. Osan tekee varmasti tuo Wallinheimon "W" alussa, sinuhen kun yhdistyy heti Waltariin, joten tavallaan "Sinuhe ja W-nimi sopii yhteen", onpas vaikea selittää! :D



Mutta totta on kyllä se, että helpommin jää ihmisten mieleen jos on erikoisempi nimi... Ja se on tärkeää monesti työelämässä. Toki sekä huonossä että hyvässä mielessä voi jäädä mieleen;) Tarkoitan että jos sinua kohtelee kaltoin autokauppias nimeltä Jimi Henrikson, niin taatusti muistat hänet nimeltä haukkua tutuillesi vert. kauppiaan nimi olisi "Marko Niemi" tmv. tavallinen nimi.