Lapsettomat jotka toivoisitte lapsia: Pistääkö teillä silmään onnelliset lapsiperheet

olen asian käynyt läpi itseni ja mieheni kanssa. Ja katselen vaan ilolla onnellisia lapsiperheitä, niin lähipiirissä kun kauppakeskuksissa jne. Ja ei kyllä pistänyt sillon aikanaankaan, olin niin siinä omassa jutussa kiinni, ettei muut juuri "kiinnostaneet". Mutta tämä tietty tosi yksilöllistä.

Kyllä mua ainakin v###ti joskus 10 v. sitten ku toiset lisääntyivät ympärillä.Nyt ei enää koska odotan esikoista syntyväksi kesällä.

Ei tietenkään pistänyt. Puhun imperfektissä, sillä hoitojen jälkeen meilläkin on jälkeläisiä. Kerran menin kaverin vauvaa sairaalaan katsomaan, kun hoito oli just epäonnistunut. Silloin tunsin surua siitä, etten koskaan ehkä saisi omaa vauvaa. Mutten toivonut pahaa ystävälleni, miksi olisin? Ei hänen onnensa ole minulta pois.

Kyllähän se joskus masentaa, tosin v***tuksen määrä riippuu päivästä ja omasta fiiliksestä.

Vaikee uskoo ettei kenelläkään lapsettomalla yhtään ottaisi päähän... omassa tuttavapiirissä kyllä on yleistä ja ollaan puhuttukin siitä.

Olen periaatteessa onnellinen vauvoja saavien kavereiden puolesta mutta en ehkä keskimäärin ole kauhean ekstrakiinnostunut ultratuloksista ja siitä sun tästä detaljeista... ei haluu kääntää puukkoa haavassa.

Sanon että pisti koska viime kesänä saatiin 5v yrityksen jälkeen lapsi.



Kesät olivat pahinta alkaa. Jokaikinen vauvamasu näkyi. Rakastin talvea koska silloin ihmisillä oli paksut takit päällä eikä raskaana olevia ihmisiä parveillut jokapuolella. Tai siis heitä ei huomannut.



Enpä ole kyllä tiedä vertaistukiryhmästäni ketään jolla ei olisi tuntunut pahalta.