Nuorten työelämästä:

Tuosta köyhyys/rikkausketjusta tuli mieleen-

Kun olin nuori (ja siitähän on aikaa) oli itsestäänselvää että työelämä aloitetaan sieltä puun juuresta- ensin on ne paskemmat työehdot, on kestettävä niitä ei aina niin fiksuja esimiehiä, tehtävä hanttihommia jne... No nyt olen törmännyt muutamaan tuttuun nuoreen jotka ihan pokkana ovat irtisanoutuneet työpaikoistaan, koska se on häirinnyt jotain tiettyä juttua tai biletystä tms.

No nuorena kannattaa kaikkea kokeillakin, mut jotenkin järkyttää tää asenne että pitäisi päästä suoraan huipulle, helppoon hommaan ja sanelemaan itse ehtonsa. Onko tää yleistäkin? Mä olen ajatellut että jotta elämässä pääsee eteenpäin niin on maksettava niitä oppirahoja ensin.