Lapsi "tavalliselle" ala-asteelle Helsingissä?

Hei,

olen aika pyörälläni päästäni Helsingin koulutarjonnan kanssa. Asumme uudessa lähiössä, jossa on vuokra- ja omistuasuntoja sekaisin. Kouluja on Helsingissä valtavasti, mutta lähikoulua lukuunottamatta kävelymatkan päässä ne eivät ole (ainakaan pikkukoululaisille). Itse olen pienestä kyläpahasesta, jossa oli tasan yksi koulu vaihtoehtona (enää ei tosin sitäkään) ja mietinkin, että voidaanko noin yleisesti sanoa, että helsinkiläiset ala-asteet ovat hyviä? Periaatteessa me voimme valita asuinpaikkamme koulupiirin mukaan eli taloudellista pakkoa asua täällä ei ole, mutta viihdymme muuten.

Näin se valitettavasti on.

mutta niistä ei tiedä muut kuin ne, joilla on kokemusta k.o. koulusta. Meidän lapset käyvät lähikoulua, ja se on erittäin hyvä koulu, pieni ja rauhallinen ja turvallisen kävelymatkan päässä. Ei käynyt mielessäkään laittaa lapsia kauemmas kouluun.



Teidän lähikoulu voi myös olla ihan hyvä, tai sitten ei. Se sun pitää itse selvittää. Useimmat helsinkiläislapset kuitenkin käyvät lähikoulua ja jos alueella viihdytte ja alueen perheitä tunnette, niin ne samat lapsethan siellä koulussa on kuin puistoissa ja samat vanhemmat on johtokunnassa. Kyselkää heiltä, millainen se koulu on!

tai luokassa, se varmaan kertoo jotakin. Itsekin Helsingissä opettaneena sanoisin, että siinä koulussa oli selvä ero tavallisten luokkien ja painotettujen luokkien välillä, aika hurja itse asiassa, joten ehdottomasti haluaisin lapseni siellä johonkin erityisryhmään. Koulu jossa opetin, oli aika hyvämaineinen.

Naapurimme on erityisluokanopettaja Helsingissä ala-asteella ja sanoi, että nykyisin yritetään integroida se sama lapsimateriaali, joka vielä -80 -luvulla oli ns. tarkkisluokkakamaa tavallisiin luokkiin ja seurauksena on, että joka luokassa on muutama ns. häirikkö, joka vie opettajan ajan kokonaan eikä opetuksesta tule mitään. Lisäksi maahanmuuttajalapsilla (jos sellaisia luokkaan osuu) on takanaan tosi usein traumaattisia kokomuksia omasta lähtömaastaan ja he oreilevat sitten luokissa lisäksi.

että "Helsingissä on hyvät koulut". Koulujen välillä on valtavat erot, samaten koulupoluilla eli sillä, monestiko pitää vaihtaa koulua.

kun en tunne yhtään kouluikäisen vanhempaa?

niitä vanhempia jotka laittavat pikkukoululaisen kulkemaan metrossa ja busseissa että pääsevät erityiskouluun/luokkaan. Esim meidän naapurustosta yksi lapsi kulkee päivittäin näin ja minä en todellakaan haluaisi omia pikkukoululaisiani kulkemaan pitkin kaupunkia. Ja nomiko vanhempi taas pystyy 100%:sesti kuskaamaan mennen tullen.

Meidän lapset lähikoulussa, isossa sellaisessa mutta hyvämaineisessa. Erittäin paljon kiinni koulun taso opettajista ja rehtorista, jolla valtava vaikutusmahdollisuus. Olemme tyytyväisiä kävelymatkaan.

käymällä koulujen infotilaisuuksissa jne.



Minä en kyllä tunne ketään, joka panisi lapsensa kulkemaan metrolla erityiskouluun. Ainoa tapaus, josta olen kuullut on tämä yksi lapsi täältä av:ltä...

Alkuperäistä alkaa ahdistaa nuo "kukaan opettaja ei laita tavalliseen kouluun lapsiaan" jutut

varteenotettavana vaihtoehtona? Ehdottomasti kätevin vaihtoehto, ja kaveritkin ovat luontevasti lähempää. Jos siis et ole lähikoulusta mitään negatiivista kuullut.

kunninahimoisempia lastensa suhteen ja halauavat nämä ns. parempiin kouluihin ihan periaatteesta. Ei se välttämättä kerro mitään sen tavallisen koulun tasosta vaan siitä. Yksi syy voi myös olla että opettaja haluaa lapsen eri kouluun kuin missä itse on työssä tai mistä tuntee opettajia - haluavat siis etäisyyttä työn ja omien lasten koulunkäynnin välille.

Jos yhtään lohduttaa tiedän yhden psykologin ja yhden lastepsykiatrin, joiden lapset käyvät ihan sitä tavallista lähikoulua :-)

Alkuperäistä alkaa ahdistaa nuo "kukaan opettaja ei laita tavalliseen kouluun lapsiaan" jutut

lapsemme aloittaa ensi syksyllä metromatkan päässä "erityiskoulussa". Mutta parina ekana vuonna ei tule mieleenkään päästää häntä yksin koulumatkalle. Kyllä se on sitten vaan sitouduttava siihen, että kuskaa mennentullen. Jos se ei onnistu, niin täytyy pyytää apua tuttavilta/sukulaisilta. Lähikoulu olisi siis siinä mielessä paljon helpompi ja vaivattomampi järjestely.



Tiedän tässä kyseisessä koulussa käyvän ekaluokkalaisen, joka yksin taivaltaa matkansa metrolla. Ei kiva.

Meidän lasten koulussa on joitakin ekaluokkalaisia, jotka kulkee itse. Minäkin luottaisin heidät yksin matkalle, omiani taas en. Eivät vaan ole yhtä pärjääviä.

Olemme kuulleet koulusta pelkkää hyvää, ja koulun tutustumistilaisuus vahvisti käsityksiämme. Koulu on pienehkö, jokaista luokkatasoa on vain kaksi luokkaa.



Olisiko AP:n mahdollista jutustella esim. lasten päiväkotikaverien vanhempien kanssa? Osallahan on oltava isosisaruksiakin.



Me asumme omistamassamme omakotitalossa, mutta en todellakaan pidä vuokrataloperheiden lapsia mitenkään huonompana kouluseurana. Vuokrataloissa kun asuu paljon ihan tavallista väkeä, joilla vain palkkataso ei riitä oman hankkimiseen pääkaupunkiseudulla (esim. hoito- tai kirjastoalan ihmisiä) - tai sitten elämässä on muita arvoja kuin asunnon omistaminen. Sitäpaitsi arvostan sitäkin, että lapseni oppivat tuntemaan monenlaisia ja -taustaisia ihmisiä. Itsekin olin aikoinani "tavallisen huonossa" lukiossa, vaikka olisin voinut niihin hienompiinkin mennä - ja siellä sai sitä elämänkokemusta ja ihmistuntemusta, mitä ehkä sellaisesta koulusta ei olisi saanut, jossa koululaisten ominaisuudet ja taustat ovat homogeenisemmät.



Sen sijaan lähimmän yläasteemme suhteen en ole ihan yhtä huoleton. Mutta onneksi asia tulee ajankohtaiseksi vasta monen vuoden päästä! Ja siinä iässä lapset osaavat reissata ja voivat itsekin arvioida sitä haluavatko reissata.

myös kuopuksen yritän saada sinne.



Syy on se, että lähikoulussa on hyvin epätasainen oppilasaines, kahden luokan jälkeen pitää vaihtaa koulua ja sitten taas yläasteelle.



Nykyisessä koulussa ei tule koulunvaihdossa ala-asteella yläasteelle, joka on minusta se kriittisin vaihe. En halua lasteni joutuvan uuteen kouluun tuossa vaiheessa. Lukio on sitten jo eri asia.

juttelua eskarikavereiden vanhempien kanssa, monilla on tosiaan isompia sisaruksia koulussa. He osaavat kertoa omia kokemuksiaan, samoin jo koulussa olevat osaavat kertoa mielipiteitä koulusta.



Me muutimme Helsinkiin kun lapsi oli menossa tokalle, joten ei ollut harmainta hajua lapsen koulusta. soitin lähikoulun rehtorille, juttelin hänen kanssaan ja samalla päätin ilmoittaa lapseni siihen. Lapsella olikin aivan ihana luokka ja loistava opettaja ja mikä parasta ip-hoito oli ihan vieressä. Oli turvallinen koulumatka myöskin.



Olimme tyytyväisiä valintaamme, nyt lapsikin on jo yläkoululainen muttei lähikoulussa.

minä mietin,että missä Hesassa on UUSI lähiö. Kivikko?

20