Lue keskustelun säännöt.
36v, neljä lasta, joista nuorinkin jo 10v. Olenko hölmö, jos nyt toivon "iltatähteä"
05.04.2009 |
Keskusteltiin neljännen lapsen syntymän jälkeen vakavasti sterilisaatiosta, koska mies oli 100 varma, ettei enää lapsia halua.
Noh, ei tullut koskaan tehtyä, koska itselläni oli sellainen tunne, että ehkä vielä joskus..
Nyt olen pari kuukautta pyöritellyt asiaa mielessäni ja tuntuu, että plussat voittaa miinukset mennen tullen: Haluan vauvan! Nimenomaan yhden vielä ja sitten ne on siinä.
Onko muilla kokemuksia? Mielipiteitä? Ja kiinnostaa myös tietää, miten isommat lapset ovat suhtautuneet vauvaan? Meillä lapset siis 17v, 13v, 12v ja 10v
Kommentit (30)
Sulla ne isommat lapset häippää siitä omiin juttuihinsa ja opintoihinsa ennenkuin tää iltatähti olis siinä iässä, että vois jäädä isojen kanssa yksin kotiin. Eli kyse ei nyt ookaan siitä vauvavaiheesta vaan siitä, että oikeestiko haluat tuossa vaiheessa olla TAAS 10+ vuotta kiinni siinä lapsitouhussa?
Enpä hirveesti laskis mummon varaan tässä hommassa. Jos jo neljä mukavaa lasta on, niin itse en kyllä lisää tekisi noin isolla ikäerolla vaan hakisin elämääni muuta sisältöä JA keskittyisin tekemään niitten olemassaolevien lasten kanssa mahdollisimman paljon ennen kuin he muutaman vuoden päästä lähtevät omilleen.
Nythän sulla olisi mahtava tilaisuus esim. reissata yhden tai kahden teinin kanssa oikein kunnolla eikä jotain vauva/taaperorantalomaa iänikuisesti.
Kuulostaa vähän siltä, että teillä tosiaan on jonkinasteen kriisi siitä, että voisko elämässä olla muutaKIN sisältöä, kun pikkulapset....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä neljä lasta. Ovat 18,16,12 ja 5 vuotiaita. Itse olen 37 ja mies on 47. Minä voisin olla vielä valmis yhden vauvan saamiseen. Mies todennut, että eiköhän nämä jo riitä :)
Pyörittelen asiaa vielä jonkun aikaa mielessä. Aika näyttää miten käy.
Minulla ystäviä, jotka saaneet vauvan neljänkympin tietämillä. Eivät ole katuneet ratkaisua, vaan elää porskuttavat hyvillä mielin.
Kokemusta on isonsiskon roolist tuossa tilanteessa. Olin 14, kun iltatähden saivat vanhempani. Toki tykkäsin kovasti hoitaa ja auttaa, kuten myös toinen siskoni, mutta äitini oli todella väsynyt kun itsellä oli vaihdevuodet ja siskoni pahimmassa murrosiässä ja usein kaipasivat omaa aikaa eivätkä olisi jaksaneet sitoutua vanhemmuuteen enää vaikka kovasti äiti vauvaa halusikin.
sotkea neljän ison lapsen elämä vauvan rääpäleellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki teet niin ku itestä parhaalta tuntuu. Itse tiedät mitä jaksat ei tän palstan mammoista (suurimmasta osasta) oo mihinkää muuta ku ivaamaan tälläsessa asiassa ja muissakin asioissa aika negatiivista porukkaa!
Yleensä sisarukset suhtautuu asiaan yllättävänki positiivisesti. Ja eihän sulla oo ikkää palio mittää!! ..riskit tulee mun ymmärtääkseni vasta sit jos 10vuoden päästä haaveilisit tästä asiasta!
<3ONNEA YRITYKSEEN <3
kuuntele vain sydäntäsi ja tietysti miestäsi!!
joitkuthan tekee näitä iltatähtiä siksi, etteivät uskalla elää ja parisuhteessa ei ole muuta pohjaa kuin yhteiset lapset. Ero tulee muuten kun ei ole sitä huollettavaa.
Kannattaisiko miehen kanssa nyt keskustella ihan vakavasti aiheesta ja miettiä sitä teidän parisuhteen tilaa. Uusi vauva ei sido teitä yhtään enempää yhteen.
Toki se voi olla elämisen pelkoakin. Ei uskalleta hypätä eteen päin ja ottaa vastuuta omasta elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etenkin kun sanoit, että olette nauttineet helpommasta elämästä, harrastuksista yms. Keskittykää tukemaan jo melkein aikuisia lapsianne.
lisäksi, jos esikoisesi seuraa sinun jalanjälkiäsi, sinulla on kohta lapsenlapsi :) jolloin sinun pitäisi toimia sinä mummuna, tai lastesi mummu mummoileekin lapsenlapsenlapsen kanssa
Minä olen 42v ja mies pari vuotta vanhempi. Lapset ovat syntyneet 85,92 ja 06
ja en kyllä kadu päivääkään että tuli tehtyä iltatähti. Aika on mennyt aivan liian nopeasti ja sisarukset suhtautuneet hyvin pienimpään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin kolme lasta pienellä ikäerolla nuorempana. Sitten 37v ja 41v iltatähdet.
En ole katunut. Isot sisarukset ottivat ilolla pienet vastaan. Jaksoin hyvin ja aikaisemmasta kokemuksesta oli suunnatonta hyötyä.
Harkitse tarkoin, koska pian se mahdollisuus on mennyt, kun ikää tulee.
Jos teillä parisuhde kunnossa ja uskotte jaksavanne, niin miksikäs ei.
Et ole liian vanha ja jos itsekkäästi ajattelisin, niin isoimmat varmaankin korvausta vastaan saisi silloin tällöin lapsenvahdeiksi ja sitten myös parisuhdeaikaa... Jos tuntuu, että vauva on tervetullut, niin siitä vaan :). Itse harkitsen vielä yhtä, ikää vähän vähemmän kuin sulla, mutta lapsetkin hieman nuorempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä et ole vielä vanha. Ihme vastauksia olet saanut... Kyllä sinä neljän lapsen äitinä tiedät mitä on hoitaa vauvaa. Tuskin tarvitsee perustella mitä se on... Anna mennä jos haluat! 99% ihmisistä ei kadu omia lapsiaa vaikka jostain kummasta niitä tähän keskusteluun on eksynyt.
Olin itse myös 36v. kun "iltatähteni" syntyi, muut lapset silloin 17v ja 11v. Tämä on ollut ihanaa aikaa tämä viimeinen kaksi ja puolivuotinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tämä on vain minun mielipiteeni
terveisin yksi iltatähti, joka kärsi siitä, että ei ole välejä sisaruksiin ja vanhemmat ei alkuhuuman jälkeen oikein jaksaneet hoitaa vastuutaan loppuun vaan alkoivat hokea minun ollessa 10v. että kuinka elämä olisikin helpompaa jos minua ei olisi tehty. Pääsisi kahdestaan jne...
Äitiyden ottaa iltatähden kanssa paljon rennommin ja osaa nauttia, ainakin minä osaan, täysillä siitä ohikiitävän lyhyestä vauva- ja pikkulapsi ajasta.
haluaako mies vielä sitoutua vauva-aikaan vai haluaisiko jo nauttia vapaammasta elämästä ja ajasta itselle.
Vaikka useastihan nämä päätökset tekee äiti ja sitten ihmetellään kun miestä ei kiinnosta.
ÄLÄ tee sitä! Se tulee ehdottomasti pilaamaan paitsi oman elämäsi, myös vanhempien lapsiesi elämän.
Ole fiksu ja ota mieluummin vaikka koiran- tai kissanpentu tai kummilapsi Afrikasta, ÄLÄ TEE ILTATÄHTEÄ!!!!!
t. nimi. kokemusta on, kuopuksen hankkiminen oli elämäni suurin virhe, meni terveys, ja parisuhde, talousvaikeudet alkoi ja kaikki kärsii
Siihen kuuluu just tuo iltatähden haluaminen...
Olet hölmö, jos hankkiudut raskaaksi miehen haluamatta tai ryhdytte yrittämään vauvaa miestä vahvasti painostamalla. Pahimmassa tapauksessa päädyt yh:ksi, kun miestä ei lastenhoito kiinnosta. Mieti myös, miten jaksat valvoa etenkin, jos tulee koliikkivauva tms.
Mitäpä, jos keskittyisit neljään! jo olemassaolevaan lapseesi, joista ainakin 3 nuorinta tarvitsevat äitiä vielä monta vuotta.
Olet saanut monta lasta jo noin isoiksi ja olet itse vielä nuori. Nauti lastesi seurasta, ole aktiivisesti mukana heidän elämässään. Jos saisit vielä viidennen lapsen, sillehän pitäisi hankkia vielä leikkikaveri ;-)
Älä hyvä nainen luovu vaivalla saavutetuista eduistasi; yövalvominen ei todellakaan ole herkkua lähempänä neljääkymppiä! Olen saman ikäinen kuin sinä, lapseni ovat 6- ja 8-vuotiaita. Olen NIIN iloinen kun lapset ovat näin "isoja", arki on vaivatonta ja mikä parasta, vauva- ja pikkulapsivaiheen sairastelut ovat takana ja öisin saa nukkua!