Raskaana ja saan raivareita. Miten hermot hallintaan?

Miten ihmeessä saan raivarin tullessa hillittyä itteni? En heittele tavaroita, mutta paiskon ovia, huudan ja kiroilen. Ei todellakaan normaalia käytöstä multa. Viikkoja saman verran ku sulla, vielä kymmenen edessä, ja jos tää jatkuu näin ni huhhuh!

Sama täällä, viimeksi aamulla heittelin tavaroita ku meni hermot pikkuasioista. Mullaki rv 30.

oon jostain lukenut että liittyisi erityisesti siihen.



Onnea siis! :)

sama juttu mulla

viikot varmaan kutakuinkin samaa luokkaa, ku tyttö syntyi huhtikuus ja houlun jälkeen alkoi oikeen tosi raivo.

esikoisen kanssa tuota ei ollut, hän on poika...



Nyt melkein 3kk synnytyksestä tuo raivoaminen on muisto vain.



KOita jaksaa ja voimia myös lähipiirille, meillä ainakin mies oli totaalikypsä ja pomokin kertoi et olin ollut "tosi ihana"

Itse olen aina ollut ns. vaikea luonne, mutta nyt raskausaikana raivarit ovat ihan hallitsemattomia. Huudan vaan suoraa huutoa. Yritän ajatella, että vauva kärsii jos voin niin huonosti ja huudan, mutta en vaan saa hillityksi itseäni.



Mies on ihan loppu, sanoo ettei jaksa enää ja että olisi parempi erota.



Eikös niitä mielialanvaihteluita ole odotettavissa synnytyksen jälkeenkin?



Itse tilasin ajan perheneuvolaan. Itse en usko, että kaikkea voi laittaa raskauden piikkiinkään.

Oikeastaan kaikki on pikemminkin mennyt viime vuosina paremmin kuin hyvin, ts asiat loksahtaneet kohdalleen: olen valmistunut, menimme naimisiin, ostimme talon ja tulin helposti raskaaksi. Mistä siis tämä jatkuva hermojen menetys?



Ap

Saathan riittavasti B-vitamiinia? Sehan on varsinainen hermostovitamiini.

mutta tiedän 100% varmasti että poikat tulossa. rv 37.

on jotenkin niin vihanen olo. tuskastuttaa kaikki. kädet, jalat ja lihakset jotenkin levottomat ja jäykät. tekis mieli oksentaa ja riehua. :/

Tykkaatko kayda leffassa, ostelemassa, kalassa? Onko jotain mika sinua todella kiinnostaa ja jaksat keskittya, mutta olet unohanut?



Toisaalta kohta se on ohi. Eikohan se hermoilu hellita ja sitten alkaa kauhea vasytys.



Kaikesta huolimatta voi oikein hyvin!

Ihan säälittää muut kanssaeläjät... Loukkaannun myös erittäin herkästi toisten (miehen) sanomisista (tai sanomattajättämisistä!) Ei vaan jotenkin enää jaksaisi tätä olotilaa, pakollista "välitilaa" ennen kuin saa lapsen syliinsä. Minulla ennestään jo neljä lasta, joten ei edes siitä ole kiinni, etteikö kokemusta raskaanaolosta olisi. En vain nyt saa päähäni, onko aiemmissa raskauksissa ollut tätä kiukkua..?



t. rv 32

Olen aina ollut sellainen käytökseltäni rauhallinen, tai siis minun on ollut helppo piilottaa tunteeni. Nyt siitä ei näköjään tule enää mitään, mutta täytyy koettaa kestää (minun ja muiden).

jaa niin mä söin erästä luontaistuotetta. jonkinverran oli apua. töissä se oli ihan ehdoton. tuo raivo kun oli itsellekkin kiusallista.

mun mielestä liittyi aivan selkeästi raskauteen ja hormoneihin. Oon kuitenkin aikaisemmin ollut ahdistunut-hiukan masentunut(ei ole lääkitty mitenkään) ja oon kans aika ailahtelevaa tyyppiä. MUTTA kyllä tämä oli ihan hallitsematonta hormooiohirviö raivoa.

onkohan iällä yhteyttä? olen jo 30+ ja aiemmassa raskaudessa siis 5v nuorempi.



Lepoa ja omaa rauhoittumisaikaa tarviit varmasti ja nälkähän ei ainakaa saa olla. Ateriavälit sopiviksi :)



Myötätunnolla 6 taas

ilmassa,ja tyttö tulossa. Pelkään että lyön /puren kohta ihmisiä, jotka jostakin syystä eivät miellytä. Pidän mykkäkoulua tai sitten huudan, asiakaspalvelussa huokailen asiakkaille, muljauttelen silmiä ja piilov-ttuilen kun huutoraivarin olen vielä pystynyt kätkemään. En saa unta, mielessä vellovat kaikki epäoikeudenmukaisuudet. Alkukantaisen eläimen raivo, herää hetkessä, kytee pinnan alla. Pelkään että täräytän yhtä rasittavaa, miespuolista työkaveriani. Normioloissa olen tosi säyseä tapaus.

Raivokohtaukset johtui minulla myös pitkälti väsymyksestä. Minulla oli rankkaa töissä ja esikoisemme oli uhmaiässä.

Minulla raivokohtauksiin auttoi pitkä sairasloma töistä ja lopulta se synnytys :-)

Niin helpottavaa tietää, etten ole ainoa.

Itsellä vasta rv11 menossa ja hermot on koko ajan koetuksella. Kyllä helpottaa lukea muiden samankaltaisia tuntemuksia.