1.luokkalaisten luokkaretkestä: Mitä vastaisit?

Mitä vastaisit jos sinulta kysyttäisiin tällaista?



1.luokkalaiset ovat menossa luokkaretkelle liikennepuistoon ja kyyditys sinne on tarkoitus hoitaa henkilöautoilla niin että opettaja, kouluavustaja ja pari vanhempaa kuljettavat lapset omilla autoillaan mennen tullen. Antaisitko luvan?

Opettaja on jakamattomassa vastuussa oppilaistaan koulupäivän ajan, eikä mikään lupalappu tätä vastuuta poista. Ihmettelen siis suuresti, jos joku koulu/rehtori antaa tuollaisen retken järjestää.



Hyvät otsikot saa keltainen lehdistö, kun joku kuskeista päräyttää kolarin matkalla. Hullua toimintaa!

Markku Poutalaan. Saattaa luokkaretken kyyditys muuttua, kun hieman ope saa tietoa vastuustaan. Miksi ei mennä tilausbussilla?

Itse olisin todennäköisesti yksi kuskeista, mutta kyllä vastuu hirvittäisi.

ja ilmeisesti täksikin kevääksi on suunnitteilla.



Kotiin tuli etukäteen allekirjoitettava lupallappu.



Minä en olisi päästänyt kenen tahansa kyytiin ja vaadin ehdottomasti vähintään korokkeen käyttöä (omassa autossa lapsi istuu vyöistuimessa). Onneksi tutun luokkakaverin isä pääsi kuskaamaan, joten meidän lapsi pääsi heidän kyydissään. Jos hän ei olisi päässyt, niin todennäköisesti minä tai mieheni olisi yritetty järjestää sille päivälle vapaata niin että olisimme päässeet itse kuskaamaan.

Ja varsinkin sitä että koulu antaa luvan moiseen. Ihan oikeasti hirvittää että mitä jos joku niistä autoista rysäyttäisi kolarin. Minua pyydettiin kuskiksi siihen mutta en luvannut alkaa. Kun jos ajaisin kolarin ja jonkun lapsi siinä loukkaantuisi, niin olenko minä sitten korvausvelvollinen?



Asiasta keskusteltiin vnhempaintoimikunnan kokouksessa ja kaikki kolme muuta äitiä ja opettaja (!) olivat sitä mieltä että kyllä niin voidaan tehdä. Minä ainoana vastustin, mutta eipä auttanut. Sen verran sain kuitenkin aikaan että asiaa kysytään kaikilta vanhemmilta. Muut olivat sitä mieltä että miksi kukaan sitä vstustaisi. Perustelivat sillä että kuljetetaanhan me lapsia muutenkin kimppakyydeillä kouluun ja harrastuksiin.



Ap

meidän koululaiset on usein menneet koulun retkelle yhteiskyydityksillä eli vanhemmat ovat kuskaanneet omia ja luokkakavereita.



Ihmettelen vaan kun joka asia täytyy tehdä niin vaikeaksi.

Ihme niuhotusta. Liikenteessä voi kuolla kuka tahansa ja milloin tahansa, jokainen matka voi olla viimeinen.



Riskiä ei kannata pohtia jatkuvasti sillä päähän siiitä sekoaa.



Lapseni on ollut ja on edelleen musiikkiluokalla ja ovat tehneet paljon erilaisia projekteja ja paikkakunnalla oleville keikoille on pyydetty vanhemmilta kyyditysapua ja en näe edelleenkään siinä ongelmaa.



Tuntuu siltä että ylireagoit ja olet jopa hysteerinen.

Jos sinulla on lapsen vanhempien lupa kuljettaa heidän lastaan, niin liikennevakuutus kattaa kulut jos jotain sattuu eikä muihin korvauksiin voida tuomita ellei kyse ole törkeästä huolimattomuudesta tai liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Siis jos joku muu on syyllinen kolariin tai se on silkka vahinko, niin korvauksiin ei joudu.



Sen sijaan toisen lapsia ei kannata kuskata ilman vanhempien lupaa, koska siitä voi tulla vaikka mitkä syytteet jos jotain sattuu ja olet omavaltaisesti kuljettanut toisen lasta.



Minä olen paljon enemmän huolissani siitä, miten muut ajavat ja miten omalle lapselle voi käydä heidän kyydissään. Sekä lapseni luokkakavereiden että harrastuskavereiden vanhemmissa on näitä tyyppejä, jotka vain työntävät lapset sikinsokin ilman turvavyötä takapenkille tai kuljettavat ihan liian pientä etupenkillä.

enkä usko, että tuossa on opettaja ihan tilanteen tasalla vastuukysymysten vuoksi. Rehtori ei taida tietää suunnitelmista?



t. äiti ja ope

Voihan jotain tapahtua vaikka koulumatkalla -ei umpiossa voi elää. Pidä lapsesi sitten kotona, silloin teillä varmaan on kivaa...

tottakai antaisin luvan. Osa vastauksista on tosi kummallisia- pumpulissako ne teidän lapset lapsuutensa viettävät.

Oletan, että minun vastauksiani joku pitää sellaisina...



Riippuu varmaan omasta kokemusmaailmasta, mitä pitää normaalina. Itse olen työni puolesta joutunut tutustumaan kymmeniin tapauksiin, joissa ihmisten hyväntahtoinen ja täysin normaaliksi tulkittava ele tai toiminta on jonkun onnettoman yhteensattuman tai täysin ennustamattoman onnettomuuden vuoksi kääntynyt täysin päälaelleen ja hommasta on seurannut järjetön riitä, korvausvaateet, oikeudenkäyntejä, vararikkoja ja paha mieli kymmenille ihmisille vuosikausiksi.



Niinpä en oikein enää uskalla tehdä mitään sellaista, mikä ei mene pykälien mukaan täysin oikein. Kaikkihan on hyvin niin kauan kuin mitään ei satu, mutta entäs sitten kun sattuu? Ja aina jollekin jossakin sattuu. Monien ihmisten psyyke on sellainen, että kun omalle lapselle sattuu jotakin, niin syyllistä haetaan vaikka mistä ja vaikka millä keinoin. Siinä ei enää paljoa paina hyväntahtoisuus, vanha ystävyys, suulliset tai kirjallisetkaan sopimukset jne. Jos jostakin on vain jollain keinoilla kaivettavissa henkilö, jonka voi keksiä tehneen ihan minkä tahansa pienenkin virheen tai rikkeen, niin sehän etsitään ja siihen puututaan.



Minä en siis ota toisten lapsia kyytiini ilman että olen sopinut asiasta heidän vanhempiensa kanssa. Mielelläänhän sopimus saisi olla kirjallinen tai suullisella sopimuksella saisi olla todistajia, mutta ihan aina näin ei ole ollut. Toki minua pidetään kummallisena esim. lapsen harrastuspiireissä, joissa on tapana tarjota kyytiä harkkapaikalle toisenkin lapselle - minä kun aina soitan ensin lapsen vanhemmille ja varmistan, että kyyditys on ok jos ei siitä ole etukäteen sovittu.



Lisäksi satun vielä olemaan niuho turvallisuudesta. Minä en kuljeta lapsia metriäkään autolla ilman asianmukaisia turvavehkeitä eivätkä lapseni matkusta ilman turvavehkeitä kenenkään kyydissä. Tästä syystä en päästä lapsiani tuntemattomien ihmisten (esim. luokkakavereiden vanhempien) kyytiin sopimatta ensin esim. turvaistuimista ym. ja varmistamatta turvavöiden käyttöä jne. Lisäksi olisi kiva tietää millaisella autolla lasta ollaan kuljettamassa. Lasten harrastusten yhteiskuljetuksiakin karsastan siksi, että olen nähnyt osan vanhemmista olevan varsin huolettomia turvallisuuden suhteen.



Minusta on parempi varautua etukäteen kuin katua jälkikäteen.



t. 9 & 12

Ja lisänä vielä, että opettajalla on aina vastuu luokastaan kouluajalla vaikka olisivat kenen kyydissä. Siis aika luottavainen pitää opettajan olla.

Minulle ainakin on tehty aivan selväksi OAJ:n taholta koulutuksien yhteydessä, että tämmöiseen ei pidä ryhtyä. Ei ole olemassa sellaista paperia, jolla oopettajan vastuu oppilaista poistuu koulupäivän aikana.



Eli opettaja olisi käytännössä vastuussa siitä, että kaikilla oppilailla on lakien mukaiset istuimet/vyöt kiinni jne, kuski on varmasti ajokelpoinen ne. JA loppupeleissä, jos jotain sattuisi, niin opettaja olisi vastuussa, vaikka olisi ollut ihan toisessa autossa.



Joku tietysti takertuu tähän, että onko ope sitten vastuussa myös tilausbussikyydistä - ei ole. Niihin on olemassa ihan omat sopimuksensa.



VAstuuasia koskee myös esim. leiri- ja yökouluja siten, että vaikka mukana yleensä aina myös oppilaiden vanhempia, opettajan vastuu on jakamaton. Eli vaikka käytännössä on sovittu, että aikuiset valvovat oppilaita yhdessä, opettaja on ainoa vastuullinen.



Lupalappujen kirjoittelu on tässä mielessä turhaa, ainoastaan opettaja voi niillä kontrolloida, että vanhemmat tietävät, mitä koulupäivien aikana tapahtuu. Ja tietysti vanhemmat voivat kieltää lapsensa osallistumisen halutessaan.



Jakamaton vastuu liittyy siihen, miten vanhemmille maksetaan korvauksia onnettomuuksien sattuessa. Esimerkiksi kuolemantapauksissa on ollut ikäviä juttuja, jolloin korvauksia on maksettu vanhemmille vasta sitten, kun vastuunkantaja on nimetty.

niin ihmettelen että opettajia on ylipäätään olemassa.



Tyhmää nipotusta ja vouhotusta.



Kolarit on monen asian summa.

mistä kaikesta on vastuussa.



Meillä ollaan ehkä koulussa turhan tarkkoja mutta nämä vastuuasiat käsitellään tarkasti joka vuosi. Ja ihan siksi, että kukaan ei tietämättömyyttään joutuisi ikävyyksiin.



Nykyään monet vanhemmat ovat itsekin todella tarkkoja koulun toimintaan liittyvissä asioissa, joten miksi opettaja ei olisi. Tietenkin on jokaisen opettajan omassa harkinnassa, mihin suostuu ja mitä pitää tärkeänä.



Minä kuulun niihin niuhoihin, jotka tekevät työnsä ilman turhia riskejä. Silti on joka vuosi päästy useaan otteeseen retkille, on pidetty yökoulua jne. Enkä todellakaan vaihtaisi työtäni toiseen!

Joku keksii hypoteettisen ongelman. Sen jälkeen perustetaan työryhmä asiaa pohtimaan ja työryhmälle oma ohjausryhmä, joka kokoontuu keskustelemaan asiasta. Asiaa puidaan palavereissa, jotka ei johda mihinkään, sillä ongelma on siitä keskustellessa saanut valtavat mittasuhteet ja synnyttänyt lisäongelmia. Lopputulos- mistään ei päätetä, mitään ei tehdä. Voivotellaan, että maailma on kauhea ja lisärahoitusta ja lisää työryhmiä tarvitaan ongelmien ratkaisemiseen. Byrokratia kukkii. Mitenkähän teidän työnantajat pärjää teidän kanssa, kun joka asiasta tehdään elämää suurempi kysymys. Keskityttäisiin kokonaisuuksiin ja siihen mikä on todella oleellista. Lupaahan on koulun puolelta kyselty, jos ap:sta liikennpuistossa käynti opettajan/toisen vanhemman kyydissä on valtava turvallisuusriski, niin älä päästä lastasi sinne!



Jos ap:lla on kova liikenteenpelko, niin asialle kannattaisi tehdä jotain.

Ongelma on huomattavasti suurempi pääkaupunkiseudulla kuin muualla suomessa, minne tämä juridisoituminen on vasta leviämässä.



Ihmiset ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan, yhä herkempiä valittamaan ja kynnys nostaa oikeusjuttu asiasta kuin asiasta on madaltunut huomattavasti ihan viimeisen 10 vuoden aikana. Alkaa olla yksinkertaisesti tyhmää vain luottaa ihmisten sanaan tai tehdä kuten terve järki sanoo, koska pahimmillaan siitä seuraa elinikäinen velkavankeus ja vankilaa.



Eivätkä nämä ole mitään yksittäistapauksia, vaan näitä on nykyisin paljon. Riski siihen että joku nostaa isonkin metelin jos jotain sattuu on ihan todellinen ja suuri. Tiedän kyllä, että harva sitä uskoo ennen kuin itse näkee tapauksen tai pari, jotka johtavat ihan absurdeihin lopputuloksiin, kun juristit pääsevät viilailemaan pilkkuja ja tulkitsemaan pykäliä.

Voihan se tilausbussin kuljettajakin ajaa kolarin..

Vakuutuksethan on jokaisella ihmisellä(vai onko joku jolla ei ole?)

normaali koti/liikennevakuutus korvaa jos jotakin tapahtuu.

Käsittämättömän vauhkoa porukkaa ja todennäköisesti saattaisitte itse ajaa sen kolarin!!!