Voiko maitorahkaakin tehdä itse? Mitä muuta viilin ja jogurtin lisäksi voi tehdä tuolla tavalla?
Kommentit (4)
Hapattaminen on elintarvikkeiden happamuuden lisäämistä säilyvyyden, rakenteen, maun ja ravintoarvon muuttamiseksi. Hapattaminen on erinomainen tapa säilöä vihanneksia muiden säilöntämenetelmien ohella. Hapattamisen seurauksena ruokaan syntyy suolistolle edullisia maitohappobakteereja, jotka lisäävät suolistossa hyvien bakteerien määrää. Maitohapatettujen ruokien syöminen onkin erityisen tärkeätä antibioottikuurin jälkeen, joka tuhoaa hyvät bakteerit suolistosta ja niiden palautuminen kestää noin puoli vuotta.
Hapattaminen tehdään lisäämällä raaka-aineeseen tarkoitukseen sopiva maitohappobakteerikanta. Bakteerit käyttävät ravinnokseen raaka-aineen sokereita ja erittävät maitohappoa, joka alentaa tuotteen pH:ta. Bakteerien kasvua ja sen vaikutuksena maitohapon muodostumista säädellään kontrolloimalla lämpötilaa ja hapensaantia. Kun tuote on tarpeeksi hapan, siinä eivät elä ihmiselle haitalliset bakteerilajit. Maitotuotteissa hapattamisella on maun lisäksi tärkeä rooli myös rakenteen muodostamisessa
Tyypillisiä hapatettavia elintarvikkeita ovat
maitotuotteista: piimä, viili, jugurtti, voi ja juusto syntyvät eri maitohappobakteerikantojen avulla
vihanneksista: valkokaalista valmistettava hapankaali sisältää enemmän C-vitamiinia ja on helpommin sulavaa kuin raaka kaali
leivistä: Suomessa ruisleipä on lähes aina hapatettua
makkaroista: meetvurstin maku ja osittain myös säilyvyys saadaan aikaan hapattamalla.
Jogurtti (jugurtti) on maitotuote, joka valmistetaan maidosta maitohappobakteerien avulla käyttämällä eli hapattamalla. Mitä tahansa maitoa voidaan käyttää jogurtin pohjana, mutta lehmänmaito on nykytuotannossa tärkeimmässä asemassa. Jogurtin geelimäinen rakenne johtuu maitosokerin (laktoosin) käymisestä maitohapoksi, jonka aiheuttama happamuus kokkaroittaa maitoproteiinin sakeaan muotoon. Jogurttia myydään usein maustettuna hedelmillä, vaniljalla tai suklaalla.
Perinteisesti jogurttia on tehty haihduttamalla maitoa ensin kolmanneksen verran lämmittämällä sitä hiljaisella tulella, mistä jogurtin paksu rakenne on johtunut. Nykyaikaisiin makeisiin jogurtteihin yleensä lisätään jauhoja eli muunneltua tärkkelystä sekä liivatetta tarpeellisen paksuuden saamiseksi. Jogurtin uskotaan olevan turkkilaiskansojen keksintöä Keski-Aasiasta, vaikka maidon käyttämisestä on merkkejä muista kulttuureista jo 4 500 vuoden takaa. Sana jogurtti on peräisin turkin sanasta yoðurt (lausutaan [jɔˈurt]). Perinteisesti ennen 1900-luvun alkua jogurttia on syöty varsinkin Intiassa, Keski-Aasiassa, Länsi-Aasiassa sekä Kaakkois-Euroopassa. Myös Suomessa pienimuotoisen karjatalouden aikana talven varalle valmistettu säilyvä piimä muistutti jogurttia.
Jogurtin kaltaisia valmisteita voidaan tehdä myös esimerkiksi kaura- tai soijamaidosta.
Pikku pala juustoa vaan piimään yöksi ni aamulla on iso kimpale emmentaalia kaapissa. Joo, hiukka oon väsynyt
piimä ja viili muistaakseni onnistuu ihan huoneen lämmössä. Ja tiedä sit vaikka se jogurttikin. Hommaa aromipesä.. he he.