Tsempatkaa mua vähän kun niin ottaa pattiin...

Mulla on selkärankareuma, joka on ollut oireetta lähes kaksi vuotta. Ei pahana riehu, mutta sen verran juilii että kävely ja nostaminen ovat välillä tuskaisaa.



Nyt kävi niin kuin arvelinkin, eli imetyksen lopettamisen jälkeen tauti on taas riehaantunut ja nappikuuri odottaa. Lääkkeet auttavat, mutta pari kolme kuukautta siihen menee. Siihen saakka joudun kärsimään niiden aiheuttamasta ällöstä olosta ja ramppaamaan parin viikon välein kontrolliverikokeissa. Ja kurjinta ei ole kipu, vaan se jatkuva väsymys, minkä kropassa riehuva tulehdus aiheuttaa.



Eniten tympii se, että 8 kk ikäisen vauvan hoito saattaa muodostua tosi rankaksi, vauva kun painaa lähemmäs 10 kiloa ja mieskin on välillä monta päivää töissä. Kipulääkkeet tietty auttavat, mutta ei niitäkään viitsisi vetää kuin leipää.



Kiitos kun sain vuodattaa, varmasti monilla on isompiakin suruja mutta harmittaa vaan niin kovin, kun elättelin jo toivoa että olen ko. taudista eroon päässyt...