voisitko mennä naimisiin alaraajahalvatuneen miehen kanssa?
eli sellaisen jolla ei ole mitään tuntoa navasta alaspäin
Kommentit (21)
Huomaa, että täällä on hyvin tietämättömiä osa porukasta.
Molemmat syvästi uskossa, joten se auttaa eteenpäin.
ja jos nykyinen aviomieheni halvaantuisi niin harkitsisin (en tiedä toimisinko) eroa. En vain voisi. Jo normaali arki (seksiäkään väheksymättä) olisi vaikeaa.
vaikuttaa siltä että itse mietit menetkö naimisiin nyt sen Kennethin kanssa kun sillä ei seiso...
Halvaantunutkin voi tehdä naisen raskaaksi!
Olin todella ihastunut erääseen alaraajahalvaantuneeseen mieheen. Tulimme hyvin juttuun, mutta suurin este oli silloinen poikaystäväni, joka oli tämän miehen paras ystävä. Outoja vastauksia täällä. Kun tutustuin tähän mieheen pyörätuolia ei edes huomannut. Sekö teitä eniten häiritsee?
Kertokaahan vastaajat miksi ette haluaisi alaraajahalvaantunutta miestä.
Ihan samalla tavalla kuin muutkin ihmiset.
olin niin suora kuin vain pystyin. Suorempi jos olisin, olisin jo jumala.
Jos olisin rakastanut alaraajahalvaantuneeseen mieheen, haluaisin varmasti naimisiinkin hänen kanssaan, mutta jos hän ei voisi tulla isäksi, niin se olisikin jo äärimmäisen hankala tilanne, varmasti.
Eihän sitä ikinä siis tietenkään tietää voi, mutta ainakaan nyt ajatuksen tasolla en usko voivani rakastua niin syvästi, ette kestäisin ajatuksen halvauksesta. Koska toivon itselleni tavallista perhe-elämää enkä halua vaan toimia mieheni hoitajana - en usko, että jaksaisin sitä. Haluan, että suhde on tasavertainen, mutta tällaisessa suhteessa se ei koskaan voi olla sitä, koska mies tarvitsee pakostakin paljon hoivaa.
Mutta arvostankin elämässä enemmän henkisiä arvoja!
En mennyt naimisiin saadakseni lapsia, ne olivat tosin olivat hieno lisä elämäämme. Halvaantunut mies voi lääketieteen avulla saada biologisia lapsia.
Tuolloin aattelin, että onpas mun äiti suvaitsematon tyyppi. Mutta on siinä se perä, että itsensä pistää todella koville, jos joutuu olemaan toisen silmät tai toisen jalat tms. Vaikka olisi oma avustajakin.
Vaikea sanoa, kieltäisinkö itseäni rakastumasta tuollaiseen henkilöön jos niin kävisi. En nykyistä miestä jättäisi, jos vaikka pyörätuoliin joutuisi. Mä olen kyllä sitä tyyppiä, joka uhraa itsensä tuollaisissa tilanteissa. Luultavasti palaisin loppuun aika nopeasti, joten todella toivon, etten koskaan joudu siihen tilanteeseen.
Joistakin on siihen, joistakin ei.
Ja ennenkuin kukaan alkaa haukkumaan, niin tää on mun mielipide ja sitähän tässä kysyttiin.
muuten jos henkilö tarvitsisi erityishoivaa, niin ei se suhde, minun menevän ihmisen kanssa, onnistuisi.
ja eikös halvaantunutkin voi saada lapsia? Jos ei muuten niin ainakin siten, että miehen siittiöitä siirretään naiseen lääkärillä, siis hedelmöityshoidot.
Useimmilla ihan samalla tavalla kuin terveilläkin, jos ei toimi niin sen saa toimimaan kun siihen laitetaan pistos jotain ainetta.