Itkitkö onnesta kun teit postiivisen raskaustestin?
Mä en. Lähinnä vaan vitutti, tuntui että oma elämä on ohi, vaikka periaatteessa vauva olikin tervetullut.
Nyt vauva on 3 kk ja olen ihan onneni kukkuloilla. Oma elämäkään ei ole ohi, joskin on aika lailla muuttunut:)
Kommentit (9)
Toista yritettiin ja tehtailtiin lääkärin kera, mutta silti en itkenyt yhtään testin tehtyäni.
Ne ziljoonat negatestit kyllä itketti, surusta, ahdistuksesta ja vitutuksesta.
Toivottuja ovat molemmat olleet, mutta reaktio plussaan on ollut ennemminkin jännitys ja innostus ja samalla tieto siitä, että elämä muuttuu taas kerran.
oli yritetty ja väännetty kyyneliä kolme vuotta negatiivisten testien kanssa
Lähinnä vitutti oma tyhmyys ja pelotti, että miten selvitään. Hienosti kaikki meni ja pian tuntui jo siltä, että näin sen pitikin mennä. Poika on maailman ihanin lapsi, tietysti :) (nyt 3 v.)
Sanoin " voi vittu" . Sitten soitin lapsen isälle, joka hänkin sanoi " voi vittu" .
Mutta myöhemmin olen kyllä itkenyt monet monet kerrat lapseni ihanuutta! Lapsi nyt jo ekaluokkalainen, ja ei siinä mitään " voi vittua" ollutkaan, vaan ihanaa ja ihmeellistä ja rakasta kaikki on ollut. Välillä tietty rankkaakin, mutta kaikki sen arvoista.
Ekan kerran olin onnellinen ja pelästynyt, tokan vain onnellinen, komannen kerran vain pelästynyt.
Suhtauduin jännittyneesti mutta realistisesti asenteella, että suuri osa raskauksista menee kesken tuossa vaiheessa.
kuitenkin ihan suunnattoman onnellinen olin! :)