Lue keskustelun säännöt.
Mies petti ja valehteli vielä 3kk jälkeen OV
01.04.2008 |
Suhteemme on vasta 1,5 vuotta kestänyt, josta avoliitossa puoli vuotta. avoliiton alkupuolella sain tietää mieheni pettäneen minua kesällä. hän tapaili, ui, saunoi, suuteli, käveli käsi kädessä, kutsui kotiinsa jne. naisen minun selän takana. ja aina illalla kirjoitti viestin paikkakunnaltaan, että rakastaa mua jne.. mitään ei maininnut tuosta naisesta, vaikka siis seurustelimme ja suunnittelimme yhteen muuttoa.
kun sain sattumalta tietää tuosta, niin raivosin, itkin ja itsetuntoni laski hetkeksi. minä pidin miestä elämäni rakkautena ja luulin, että tunne on molemminpuolinen. olen vaistonnut koko ajan, ettei mies kertonut edes kiinni jäätyään koko tarinaa. koko ajan oli sellainen olo, että mies salaa. mies kuitenkin oli todella hienosti mun tukena ja väitti, että tuo on mennyttä elämää.
nyt sitten nostin kissan pöydälle. anelin miestä kertomaan koko tarinan, koska sanoin tietäväni hänen salaavan jotain. tavallaan sellainen anelu oli nöyryyttävää, koska lupasin antaa anteeksi, kunhan mies vaan olisi rehellinen eikä valehtelisi. sanoin, että mua ei enää paskaakaan kiinnosta se tapahtuma, vaan miehen rehellisyys. ja päivän se jankkasi, että ei ole enää mitään.
seuraavana päivänä ilmaisin pettymyksen miehelle. sanoin, etten ymmärrä, miksi pitää vieläkin kaunistella, koska pimittäminen tuntuu pahalta ja ansaitsen totuuden. nyt sitten 3kk siitä, kun sain tietää pettämisestä, mies vasta kertoi koko tarinan, joka oli alkuperäistä pahempi. kiitin miestä totuudesta ja nielin kiukkuni: MIKSI aikuinen mies ei voinut aiemmin olla rehellinen ja kertoa kaiken jo kun homma tuli ilmi? ja mielellään olisi kertonut jo siinä vaiheessa, kun tuo suhde oli meneillään tai loppunut.
olen nyt niellyt itkua täällä, koska rakastan miestä niin valtavasti, että pystyn antamaan pettämisen anteeksi. mutta en tiedä, voinko tosissani suunnitella elämän rakentamista miehen kanssa, joka vieläkin minulle valehtelee, vaikka rukoilen totuutta.
valehtelu on joskus inhimillistä, mutta onko reilua, kun mies näkee mun kärsivän ja anelevan katseen, kuuntelee mun vakuuttelua että rakastan ja annan anteeksi, kunhan on rehellinen, ja mies pitää mua piinassa päivätolkulla ennen kuin kertoo totuuden. onko se rakkautta?
Kommentit (15)
sulla taitaa olla ongelmia kiintymyssuhteiden luonnissa??
Minkälainen oli isäsuhteesi, kun noin epätoivoisesti haluat hyväksyntää keneltä tahansa?? eli tässä tapauksessa narsisti-psykopaatti-idiootilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kertonut koko totuutta aluksi koska halusi suojella sua pahalta mieleltä.
tässä talven aikana jonka luen sinulta ap tästä samasta aiheesta. Et selvästikään ole lähdössä suhteesta mihinkään (jos koko suhdetta edes on muualla kuin sinun mielikuvituksessasi). Mitä haet tällä?
Rakkautta on niin monenmoista, en pysty sinulle kertomaan mikä on oikein ja mikä väärin. Yhdessä leffassa sanottiin " Väärä mies mutta oikeat tunteet " . Hmm, tiedän että susta tuntuu pahalta ja sinua ketuttaa tuo valehtelu mikä pettämisen takana on. Miehesi voi kertoa vaikka mitä tarinoita mutta ei se silti millään tavalla muuta tuskaasi, se ei lähde muuta kuin OIKEALLA anteeksi annolla ja ajan kanssa... Mennyttä ei kannata enään murehtia koska vain tällä hetkellä on väliä, kun jatkuvasti mietit eilistä niin et pääse eteenpain. Sinun täytyy nyt miettiä mikä on paras ratkaisu SINULLE, punnitse vaihtoehtoja ja valitse se mikä tekee sinut onnelliseksi ja tuo sisällesi hyvän olon.
En ymmärrä, miksi mies ei voi vain olla rehellinen ja avoin. Paljastaa mitä siellä pään sisällä liikkuu, mitä oikeasti on tapahtunut jne.. Nyt hän nuo tapahtumat kertoi, mutta vain aneluni ja vakuutteluni ansiosta. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
just niin, mies joka rakastaa tyttöystäväänsä, pitääkin toista naista aivan=) Kyllä se ukko on nyt halunnut vähän liikaa ja v-taa kun on jäänyt kiinni. JSSAP
Vastaa itsellesi yhteen kysymykseen: Haluanko suhdetta ihmisen kanssa johon en voi luottaa, joka valehtelee ja pettää? Vastaa rehellisesti ja suhteen jatko/lopetus on siinä. So simple.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaa uskoa mitä vaan paitsi totuuden. Tyttö rukka, haet vielä suuret surut tuolla. Älä nyt lapsia vaan sen kanssa tee.
Jos ap haluaa elää sellaisen miehen kanssa, se on ap:n oma ratkaisu. ei se täällä itkemällä muuksi muutu. Jokainen valitsee miten antaa itseäään kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai ainakin mun kohdalla oli noin,
kyllä se totuus sieltä sitten lopulta tuli viiveellä kiinnijäämisestä meilläkin,
ja sattuihan se ja mies itki ja oli todella pahoillaan,
minä annoin myös anteeksi ja koitan edelleen unohtaa,
nyt vähän reilu 3v mennyt pettämisestä ja alkaa jotenkin taas helpottaa,
tulee vieläkin kauheita kausia jolloin pohdin ja pyörittelen asiaa ja puhun siitä kyllä miehelle aina kun alkaa liikaa ahdistaa,
nyt on mennyt kohta kuukausi ettei ole tarvinnut puhua siitä,
ensimmäinen vuosi oli vaikein me tapeltiin oikeastana joka päivä siitä,
mutta päätin sitten että nyt yritän olla kuin ihminen enkä vello siinä vitutuksessa ja pahassa olossa koska olin siis päättänyt tahtoa jatkaa miehen kanssa,
ja pari viimeisintä vuotta onkin olleet helpompia molemille,
tulee mulle vielä välillä niitä hetkiä etten meinaa uskoa että mies on vieläkään kertonut koko totuutta, joskus edelleen kysyn mutta hän eiu enää toistamiseen tarinaansa muuta joten mun vaan täytyy uskoa se näin.
Ja 90% minusta uskookin, ja jos jotain vielä enemmän tapahtui, olen toisaalta tyytyväinen ettei mies enää kevennä omaatuntoaan tässä vaiheessa koska ollaan saatu jo elämä aika hyvin takaisin haltuun ja suhdetta kuntoon,
en mä edes kestäisi enempää totuutta, jollain tasolla epäilen että ei ole kaikki mun tiedossa, mutta olen senkin ajatellut että jos on enemmän niin on,
näin monta vuotta emnnyt ja rakastan niin paljon ja hän rakastaa minua ja katuu ja on todella hyvä mies,
onneksi en silloin ensimmäisen vuoden tuskassa jättnyt häntä, on ihana mies minulle ja aika hyvin taas luotan häneen, ainakin 70% nyt kun heti kiinnijäämisen jälkeen oli =% ja siitä vuosien mittaan noussut jo näin ylös,
kyllä varmasti vielä pääsen lähelle 100% luottamusta, mutta koko elämässäni en ole (huonon lapsuuteni takia) luottanutkaan keneenkään ihan 100% että sen vuoski luotan omasta mielestäni jo ihan tarpeeksi mieheeni,
loppuviimein olen itse vastuussa itsestäni ja mun täytyy pitää hommat käsissä niin ettei satu liikaa.
Että kyllä te varmasti saatte suhteen kuntoon, tuo aika on vielä niin lyhyt että sulla on varmaan sama kausi kun mulla " alussa" että tuntuu niin pahalta,
mutta ajan kanssa se pikku hiljaa helpottaa ja kuvittele että mä oon jo muutaman vitsin tapaisenkin murjaissut tuosta " pieleen menneestä" pettämisestä vaikken olisi koskaan uskonut että voin siitä mainita ilman tuskaa ja itkua =D
Voimia ap, jos tahdotte molemmat lujaa niin satte rakkautenne kuntoon vielä uskon minä, miehen vaan täytyy olla kärsivällinen ja jaksaa kuunnella sun vuodatusta koska hän on se kuka teki väärin ja sun täytyy voida purkaa sun loukattua oloa, jossain vaiheessa vaan katso ettei käy sama mitä meille että
se sun pahan olon purkaminen alkaa olemaan liian syyttelevää ja jankkaamista, sitten ei anteeksianto ja unohtaminen enää etene, siinä vaiheessa (mulla noin vuoden kohdalla) sun täytyy itse päättää että jos olet päättänyt antaa anteeksi ja jatkaa suhdetta, niin yritä enemmän äläkä niin kauheasti piiskaa miestä sillä teolla, se vahingoittaa teitä molempia.
Voimia ja tule välillä kertomaan kuulumisia jos haluat, toivottavasti saatte asiat kuntoon :)
meillä ei ole koskaan aneltu, kerjätty, valehdeltu, petetty tai epäilty. Rakkauteen tai terveeseen suhteeseen ei nuo asiat kuulu.
Voisin antaa anteeksi yhden yön hairahduksen, jonkin kännipäissään tehdyn. Mutta suhdetta, selän takana kieroilua ja valehtelua en ikinä.
Kyllä hälytyskellojen pitäisi soida ja lujaa jos toinen pettää jo tuossa vasta rakastumisen huumassa :/
Usko mua, se pettää sua uudelleen, uudelleen, uudelleen ja uudelleen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuollaista miestä kannata katsoa pidempään. Jos jo näin varhaisessa vaiheessa rupeaa pettämään ja valehtelemaan, niin...
Miehesi on itse tehnyt valintansa asian suhteen, kyllä varmasti rakastaa sua mutta uskon että hän halusi suojella sinua totuudelta. Tai jopa ei itselleenkään sitä halunnut myöntää. Kaiken tämän elämisen takana on rakkaus, tee itsellesi ratkaisu joka OIKEASTI tuntuu hyvältä ja TIEDÄT että tulet siitä onnelliseksi. Elämä on liian lyhyt, älä tuhlaa sitä jossitteluun ja epäilyihin. Onnen avaimet ovat käsissäsi. Sinun ei tarvitse kärsiä ollaksesi onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä rakastan häntä joka solullani virheistä huolimatta. En valehtele hänelle, koska hän ansaitsee mun rehellisyyden ja vilpittömyyden. Hän ei ajattele samalla tavalla, joten se tuntuu pahalta. Tai vaikka ajattelisikin, niin ei ole onnistunut toimimaan niin... :( -ap
Mitä käsität sanalla rakkaus? mielestäni siihen kuuluu suurena osana luottamus ja tuo ei nyt siltä oikein kuullosta. Vaikutat epätoivoisen riippuvaiselta miehestä, joka taas ei ilmeisesti tiedä, mitä sitoutuminen tarkoittaa. Vain sinä voit tietää, mihin elämäsi käytät, itse en tuollaista suhdetta jatkaisi.