Lue keskustelun säännöt.
Kuvittele tilanne: Lapsesi on 20-v narkomaani..
07.04.2008 |
Hän on juridisesti aikuinen, haluaa asua omillaan ja vastata elämästään, mutta vuosien pyristelyn ja useiden katkaisujaksojen jälkeen retkahtaa aina uudelleen ja uudelleen. Monet " uudet alut" on annettu sosiaalitoimen kautta, mutta ei saa kiinni elämästä siltikään. Terveys on mennyt, omaisuus mennyt, sukulaisuussuhteet kuralla.
Kuinka kauan äitinä jaksaisit vielä lastasi kannatella ja auttaa? Tuleeko jossain raja, jolloin et pysty enää? Vai pystytkö koskaan luovuttamaan? Pystytkö elämään itsesi kanssa jos luovutat?
Tämä lapsesi ei ole ainokaisesi, sinulla on sekä vanhempia että nuorempia lapsia hänen lisäkseen, osa reilusti alaikäisiä.
Kommentit (8)
Haluaisin ajatella, että silloinkin mielipiteeni olisi, että lapsi oppii omat läksynsä itse, tai on oppimatta, mutta minä en voi oppia niitä hänen puolestaan.
Sanoisin, että siinä kurimuksessa on nyt joku juttu, mikä hänen pitää tässä elämässä oppia, ja pitäisin näppini mahd. paljon irti.
En kyllä välttämättä käytännössä pystyisi antamaan olla :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastuunkantoa lapsi saisi opetella, en antaisi rahaa tms. Kuitenkin olisin olkapäänä jos hän haluaisi puhua enkä hylkäisi häntä.
Vierailija:
Voimia sinulle jos tuo on tilanteesi.
Tyttäreni ollut pian kuusi viikkoa ensimmäisessä vieroitushoidossaan, sain tietää vasta kun hän oli jo seillä, enkä ollut huomannut mitään.
Vaihtaa pian jatkopaikkaan.
Valmistui keväällä ammattiin ja ehti työskennellä vähän aikaa mutta haluaa nyt uudelleen opiskelemaan.
Yritän tietenkin kannustaa ja hyvä kun itsellä halu lopettaa ja on omaehtoisessa hoidossa.
Pelottaa todella jos aina vaan uudelleen retkahtaa, mitä tästä tulee?
hakisin itselleni apua myös et jaksan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitini ei ole luovuttanut, mutta hän on todella kovilla. veljeni tuli tosin uskoon ja pääsi huumeista irti, mutta on edelleen aivan syrjäytynyt mielenterveyspotilas, joka rasittaa äitiä jatkuvin pyynnöin ja soitoin ja juopottelurepsahduksin.
voimia aivan älyttömästi!
pitää lopettaa,avaimet pois jne. tämä serkkuni teki sitten aivan käsittämättömän teon ja istuu linnassa elinkautista--näin siisnä sitten loppujen lopuksi käy.. jos ei itse saa itseään hengiltä niin sitten jonkun toisen
Surulla tietysti. Mutta riippuvuudesta parantuu vain jos itse haluaa, ei siihen vaikuta äidin pyynnöt. Voimia sinulle jos tuo on tilanteesi.