Lue keskustelun säännöt.
Hermo menee murrosikäisen kanssa. Onko ketään muuta samassa tilanteessa?
14.04.2008 |
Tänä aamuna sain raivarin, kun likka kaiveli likapyykkikorista vaatteita päälleen. Mä en kuulemma pese hänen pyykkiään tarpeeksi rivakkaan tahtiin. Ongelma on siinä, että hän tuo pyykkinsä huoneen lattialta pesuun ehkä kerran viikossa, eikä meidän pyykinkuivausmahdollisuudet kestä kolmea peräkkäistä koneellista.
Paiskoin sen likavaatteet takaisin sen huoneen lattialle ja ilmoitin, että saa vastedes pestä itse pyykkinsä. Minä en niitä enää pese.
Kommentit (43)
Vierailija:
En olisi IKINÄ uskonut, että murkun kanssa eläminen on rankempaa kuin vauvan kanssa valvominen!
Eli siis ihan pieni vauva herättelee syömään öisin ja murrosikäänsä aloitteleva ikänsä kovatahtoinen poika vääntää ja lujasti joka asiasta. Kerran totesinkin hänelle, että onkohan pakko yrittää mennä aina siitä kivimuurin läpi, kun ovikin olisi ihan vieressä avoinna vieläpä?
Tällä hetkellä mulla onkin jatkuva kova päänsärky päällä univelkojen takia. Päivällä täytyy kuitenkin yrittää olla virkeä ja pirteä.
Vanhimmalla lapsella tuntuu menevän helpommin. Nuorimmat odottavat vielä aikaansa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun 13-vuotias tyttö käski mun painua vittuun, toissapäivänä.
Otin nokkiini! en oo puhunut sille pariin päivään mitään, enkä puhu, ennnekuin on pyytänyt anteeksi.
Mulla on poika vasta murkkuiän kynnyksellä, joka nyt jo saa välillä hermot tosi tiukalle. Kyllä varmaan jokainen ietää, että ei sais hermostua eikä alentua murkun tasolle, mutta joskus se vaan ei onnistu. Tieto ja teko on välillä aivan eriasia!!
mutta ei vahingossakaan pyydä mitään. Oikein naurattaa välillä, kun pyytäminen on _niin_ uskomattoman vaikeaa.
[/quote]
Eli siis ihan pieni vauva herättelee syömään öisin ja murrosikäänsä aloitteleva ikänsä kovatahtoinen poika vääntää ja lujasti joka asiasta. Kerran totesinkin hänelle, että onkohan pakko yrittää mennä aina siitä kivimuurin läpi, kun ovikin olisi ihan vieressä avoinna vieläpä?
Tällä hetkellä mulla onkin jatkuva kova päänsärky päällä univelkojen takia. Päivällä täytyy kuitenkin yrittää olla virkeä ja pirteä.
Vanhimmalla lapsella tuntuu menevän helpommin. Nuorimmat odottavat vielä aikaansa...
[/quote]
Vierailija:
Mun 13-vuotias tyttö käski mun painua vittuun, toissapäivänä.Otin nokkiini! en oo puhunut sille pariin päivään mitään, enkä puhu, ennnekuin on pyytänyt anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites ajattelitte, että lapsenne oppii hillitsemään tunteitaan, jos tekään ette osaa? Entä miten opitaan neuvottelua ja anteeksipyyntöä, jos vanhemmat eivät taivu lainkaan?
Olen ollut itse " maailman vaikein" teini ja myöhemmin tehnyt vuosia työtä todella vaikeiden teinien kanssa. Osa ollut lastis-porukkaa. Koskaan ei ole käynytkään mielessä lapselle raivoaminen. Mitä se siitä oppii? Sen, että äiti on vihainen eikä hallitse silloin itseään. Ja oppii myös vääntämään juuri niistä nappuloista, kun oikein haluaa sinulle vinoilla, jos et suostu hänen kanssaan neuvottelemaan.
Keskustelu ja neuvottelu on avain teinin kanssa. Sitä teinit eivät osaa ja sitä pitäisi opetella. Suosittelen mieluummin kysymään kuin jakelemaan " ohjeita" . Antakaa nuorelle tila itse oivaltaa, miten tilanteesta selviydytään. Esim. tuohon vaatteiden pesuun: Olisit kysynyt tyttäreltäsi, miten hän ajatteli hoitaa tilanteen tästä eteenpäin? Miten hän ajatteli, että hänen vaatteensa tulevat pestyiksi?
Tiedän, että tämä minunkin " lätiseminen" ärsyttää. Vinkkejä saa ottaa vastaan tai torjua. Kannattaa miettiä kumpi on itselle eduksi.
Ollan juteltu yms. Mulle on ammattilaiset sanoneet että mulla on myös oikeus loukkaantua ja lapsen on ymmärrettävä se. Mun ei tarvitse todellakaan kuunnella ihan mitä tahansa soopaa ja olla kuin ei mitään ja jatkaa vaan lätisemistä.
Se mitä tarkoitin sillä että en puhu hänelle, ei tarkoita sitä kuitenkaan että olisin ihan mykkä. Olen tarjonnut ruokaa, kysynyt pyykkiä pesuun yms. arkista. Mutta sen syvällisempää en ole hänen kanssaa sen episodin jälkeen puhunut. Ilmoitin vaan että mulle ei lapset noin puhu, kun olet valmis pyydä anteeksi, mä odotan sitä.
T: 28
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oliko tilanne vain " liikaa" hänelle ja hän ei osannut hallita tunteitaan. Nyt anteeksi-pyytäminen voi tuntua vaikealta ja puhumattomuutesi on rangaistus. Ehkä tyttäresi ja sinun välillä on valtataistelu ja tyttäresi ei halua " nöyrtyä" edessäsi. Tarvitseeko tilanteen olla niin? Mitä jos tänään illalla ehdotat tyttärellesi, että keskustelette siitä nimittelystä. Et hauku, et syyllistä, et nimittele takaisin, etkä vähättele, vaan kyselet ja kuuntelet, mitä tyttäresi vastaa. Auttaisiko? Voisiko aina kun on vaikeaa hetkeksi pysähtyä keskustelemaan?
Itselläni oli teininä varmaan kymmeniä keskusteluja vanhempieni kanssa, joissa itkin ja raivosin. Tunteet löivät todella yli ja niiden hallintaa piti opetella. Onneksi vanhempani sen kestivät.
Ihan vaan siksi että maailma ei pyöri niin että päätä silitellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
itten myös, että " keskustelu on avain" jne. Tervetuloa vain tänne keskustelemaan ja kuvittelemaan, että se on ratkaisu. Hyvällä tuulella ollessaan likka sanoo " joojoo" ja jatkaa entiseen malliin, huonolla tuulella ollessaan haistattelee.
Mä en ole sitä mieltä, että mun tarvii vanhempana sietää teiniltä mitä tahansa. Ei todellakaan tarvitse. Pohja on jokaisen vanhemman säkissä. Mä saan suuttua, kun likka tarpeeksi kauan kaivaa verta nenästään.
Kiroiluun puutun joka kerta, eikä tosiaan pelkkä keskustelu riitä. Meillä on kaksi pienempää lasta ja mä en halua, että 5-vuotias alkaa isosiskon perässä toistaa rumia sanoja.
Itse olen myös ollut ongelmanuori, eihän siittä nyt niin kauaa ole, ettenkö jotain muistaisi ;) (nyt olen 28v). Ihan oikeasti, aivan sama kuka sanoi ja mitä sanoi, ei kiinnostanut. Jos mentiin sossuun vaihteeksi keskustelemaan tilanteestani, niin aivan sama, lupasin vaikka mitä kunhan pääsin vain ulos koko laitoksesta ja päässä kuitenkin suunnittelin jo seuraavaa hölmöilyä.
Jonkun toisen kanssa voi keskustella asiasta ja kiva, meni jakeluun. Toinen ei taas korviaansa lotkauta asialle. Muistakaamme nyt, että vaikka sinulla olisikin kiltti teini, ei se tarkoita, että naapurilla olisi vaikka kasvatus on ollut kummassakin taloudessa kohdallaan.
Armoa äideille, teineille, meille kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isälleen oli sanonut syyksi sen että, mä olen niin ärsyttävä akka. Kaikki alkoi siitä kun sunnuntai iltana käskin häntä laittamaa tietokoneen kiinni ja menemään suihuun. Kun ei kaikesta huolimatta laittanut tietokonetta kiinni, vaan vielä 10 aikaan illalla mesetti, niin mä otin tietokoneesta akun pois. Ja mä olin todella moneen kertaan jo kehoittanut lopettamaan. No, siitäkö tyttö riemastui ja rupesi raivoamaan.
Eilen kysyi multa näin että, " jos pyydän anteeksi, niin pääsenkö koneelle" ?
Ei päässyt, selitin että anteeksi ei saa olla vaan pelkkä sana, vaan sitä täytyy myös tarkoittaa. Sano että, ei sit ja meni huoneeseensa, paiskas oven kiinni niin että ikkunat helis. Luojalle kiitos, että asutaan omakotitalossa, ei ainakaan naapureiden tartte kuunnella.
Niin mä ottaisin niskapers-otteen ja heittäisin sen seinään!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovia. Jotkut tuntuvat luulevan, että nää teinit on vain isokokoisia 3-vuotiaita, mutta vaikka ne lapsia vielä onkin niin ei ne enää mitään aivottomia ole. Mä yritän kasvattaa teiniä ottamaan vastuuta omista tekemisistään ja sanomisistaan, mutta ei ota ihan kamalasti ainakaan vielä tulta. /ap
Vierailija:
Isälleen oli sanonut syyksi sen että, mä olen niin ärsyttävä akka. Kaikki alkoi siitä kun sunnuntai iltana käskin häntä laittamaa tietokoneen kiinni ja menemään suihuun. Kun ei kaikesta huolimatta laittanut tietokonetta kiinni, vaan vielä 10 aikaan illalla mesetti, niin mä otin tietokoneesta akun pois. Ja mä olin todella moneen kertaan jo kehoittanut lopettamaan. No, siitäkö tyttö riemastui ja rupesi raivoamaan.Eilen kysyi multa näin että, " jos pyydän anteeksi, niin pääsenkö koneelle" ?
Ei päässyt, selitin että anteeksi ei saa olla vaan pelkkä sana, vaan sitä täytyy myös tarkoittaa. Sano että, ei sit ja meni huoneeseensa, paiskas oven kiinni niin että ikkunat helis. Luojalle kiitos, että asutaan omakotitalossa, ei ainakaan naapureiden tartte kuunnella.
Olisit vaan kylmänviileästi ilmoittanut hänelle, että SINÄ peset pyykkiä keskiviikkoisin ja perjantaisin, hän voi pestä maanantaisin.
Vierailija:
Olisit vaan kylmänviileästi ilmoittanut hänelle, että SINÄ peset pyykkiä keskiviikkoisin ja perjantaisin, hän voi pestä maanantaisin.
Murrosikäiset eivät ole vielä mitään pikku-aikuisia joiden pitäisi osata käyttäytyä rationaalisesti. He ovat vielä lapsia, jotka ovat kiinnittyneitä vanhempiinsa, joiden tulisi jo olla suhteellisen järkeviä. Silti täältäkin jatkuvasti saa lukea näistä järjettömästi raivoavista äideistä, jotka olettavat teiniensä jo pystyvän kaikkeen samaan kuin he itse. Hullua!
Oikeasti, älä anna teinin päästä niskan päälle. Sinne hän pääsee, jos sinä menetät coolisi. Mene vaikka kylppäriin raivoamaan, laita hana päälle. Jos voit, hakkaa tyynyä tai halkoja tai jotain fyysistä, jolloin purat sen kiukkusi. Sitten täysin tyynesti teinin eteen sanomaan selvät sävelet.
Sun pitäis pystyä mielenhallintaan, sillä teinin kropassa on valtavasti hormoneja liikkeellä, sulla ei.
Eikä tarvitse yhtään tuntea syyllisyyttä siitä että, joskus " hermot" menee sen teinin kanssa. Mä en jaksa uskoa että on sellaista vanhempaa olemassa, joka ei koskaan huutaisi.