Kaverin lapset... HUH!
Olin käymässä kaverini luona ja taas kerran päätin, että menen seuraavan kerran vasta sitten kun lapset ovat kouluikäisiä... Nyt poika 3v kiipeili pöydällä, heitti vaatteet pois, haki hammastahnaputkilon ja maalasi tahnalla itsensä (keittiön pöydällä), kiljui ja kitisi koko ajan. Äiti istui vieressä ja salli kaiken. Huusi heti, jos ei jotain saanut jne. Rääkkäri kissoja, veti hännästä ja turkista, töni pienempää siskoaan. Kaiveli itse keittiön yläkaapeista tavaraa (osasi itse kiivetä siirtämälleen tuolille). Nakersi monta pullaa pilalle pöydästä. Heitti ruokaa lattialle... Ja sisko tekee kaiken perässä. Äiti on väsynyt, koska joutuu yksin hoitamaan kaiken, isä on normaali osallistumaton isä... Äiti ei edes jaksa pitää lapsia kurissa, huutaa vaan. En oikein tiennyt oisko menoon pitänyt puuttua vai ei. Olisko mun pitänyt siepata lapsi pöydältä ja käydä pesemässä vai mitä mun ois pitänyt tehdä? Nyt vaan tuijotin hämmästyneenä ja hiljaa. Mieli tekisi puuttua, mutta pelkään loukkaavaani äitiä. Äiti vaan huokailee, että tällaista meillä, kai tämä tästä muuttuu paremmaksi. Sanoo kyllä suoraan, että hän ei osaa kasvattaa ja he tarvitsisivat jokun Super Nannyn käymään. En vaan kehtaa sanoa mielipidettäni mistään, kun mulla ei itselläni ole lapsia, olen vaan esiopetuksen ope. Tykkäisittekö itse puuttumisesta moisessa tilanteessa?
Kommentit (13)
Vierailija:
Ei ole normaalia, että isä ei osallistu. Ei ainakaan meillä, eikä kyllä yhdessäkään tuttavaperheessämme.Vaikka näin olisikin monissa perheissä niin ollaan kuitenkin yleistämättä =)
Joku kasvatuskirja suositus, ihan vaan heittona ilmoille. Jos tilanne on tuo eikä kyse ole porvoosta niin suuren palveluksen teet koko perheelle jos jotenkin puutut asiaan tai tuet vanhempia muutokseen.
Oltiin kerran tuttavalla kahvilla kun siinä samalla taaperoikäinen lapsi söi ruokaansa. Jossain vaiheessa lapsi käänsi lautasen ympäri ja alkoi heitellä ruokaa ja syödä käsin. Vierailulla oli esikoistaan odottava nainen, joka sitten kysyi, että onko tuo normaalia, ja eikö lasta voi opettaa. Tuon lapsen äiti vakuutti, että kaikki lapset ovat sellaisia, eikä siihen mikään auta.
Nyt harmittaa jälkeenpäin etten sanonut mitään, sillä itselläni myös lapsia jotka kyllä ihan opettamalla ovat alusta asti syöneet siististi, ja tuokin lapsi oppi heti syömään siististi kun joutui hoidossa opettelemaan...
Noh tuo nyt eri juttu kuitenkin. En tiedä pitäisikö tuohon puuttua.. varsinkin kun sinulla ei ole lapsia, niin tuskin hyvällä vinkkisi otettaisiin. On kutenkin selvää, että " väärinhän" siellä asiat on. Varmaan voisi sanoa jotain " ohoh, eihän pöydälle varmaan saisi mennä kävelemään" niin kuin hyväntahtoisesti ja vihjaten.. tai " meinaatkos hammastahnalla pestä muuta kuni hampaat, taitaa olla nyt väärä aine" ja ottaa vaikka pois... En teidä. :/
että uusimmassa Meidän Perhe-lehdessä juttu yhdestä julkkisäidistä ja hänen kaksosistaan. Toinen kaksosista kääntää aina ruokalautasensa päähänsä ja äidin vastaus on vaan, että sellainen se toinen kaksosista on.
Vierailija:
Äiti vaan huokailee, että tällaista meillä, kai tämä tästä muuttuu paremmaksi.
Ei kai se siitä miksikään muutu, jos ei yritetä ohjata lasta tekemään oikein! Minulla ei ole lapsia eikä alan koulutusta, mutta silti tajuan sen, että jos tekee väärin, niin pitää kieltää ja lisäksi kertoa, mikä meni väärin ja kertoa myös, miten asia pitäisi oikein tehdä! Hyi että etoo just tuollainen kaikista pullista haukkaaminen... Kyllä minä tuossa tilanteessa avautuisin ihan lapselle itselleenkin enkä vain äidille. Sanoisin, että ei kenenkään nyt tee mieli ottaa sitä pullaa, kun niistä on jo haukattu palat ja lätistelty niitä käsissä. Otetaan vain yksi pulla kerrallaan ja syödään se kokonaan, ja SITTEN voi PYYTÄÄ, saisiko toisen pullan.
Sano vaan sille äidille. Ja sille isälle kannattaa mainita varmaan myös!
Sehän siinä onkin, että äiti myöntää oman väsymyksen ja osaamattomuuden ja kantaa siitä tosi huonoa omatuntoa! Mutta silti tuntuisi liian " puuttumiselta" jos minä kahvilla käydessäni laittaisin esikoisen muutaman kerran jäähylle tai kieltäisin. Osasi lapsi olla todella hyvinkin, askarteli tosi uppoutuneena, mikä oli kyllä tosi hienoa!
:(
Mutta mitä tulee aiheeseen niin jokanen on kotonaan niinkuin on. Ei mua haittaa vaikka kiikkuisivat kattolampussa -siis jos vanhemmat ei kiellä. Kieltäisin jos vanhempi ei näe!
Mutta omassa kodissani tasan noin ei vieraat lapset käyttäytyisi.
Eli huumori mukaan ja lapsen huomio johonkin muuhun, olisin voinut ottaa ja viedä sen siitä pöydältä pesulle, samalla olisin hassutellut vähän sille niin että olisin saanut sen nauramaan. Tuskin tuosta voi pahastua.
Lapsia ei ohjata millään tavalla parempaan käytökseen vaan heille huudetaan. Ja aina!! Sit ihmetellään miks lapset puhuu heille huutamalla=) En ole minäkään mennyt ohjeitani antamaan, koska olen sen lapseton lto, joka ei osaa muuta kuin opettaa ei kasvattaa. Tämäkin kommentti kyseisen kaverin suusta.
Meillä ollessaan lapset ovat ihan kiltisti silloin kun vanhemmat ei ole paikalla. Sit jos tulevat koko perheellä vaikka saunomaan, niin alkaa hulabaloo! Vanhemmat antavat tehdä ihan mitä vaan. Huutavat kyllä kieltoja, muttei jaksa katsoa että uskovatko lapset.
Säälittää, koska lapsissa olis ihan potentiaalia ja olisivat mukavia lapsia jos heille vähän enemmän annettaisiin ohjausta ja positiivista läsnäoloa.
..mutta minähän en tiedä kasvatuksesta mitään... =)
He eivät tosin ole kiipeilleet pitkin pöytiä, mutta sotkeminen on ollut minun tapani opettaa lapsi syömään itse. Nyt kaikki lapset osaavat syödä esimerkillisen hienosti, eikä ruokailu ole heille mikään pelleily- tai vanhempien kiusaamispaikka.
mutta sotkeminen on ollut minun tapani opettaa lapsi syömään itse. Nyt kaikki lapset osaavat syödä esimerkillisen hienosti, eikä ruokailu ole heille mikään pelleily- tai vanhempien kiusaamispaikka.
Vaan nimenomaan siitä, että lapset eivät osaa kayttäytyä, eikä vanhemmat puutu siihen. Pitävät itsestäänselvänä että kaikki lapset ovat yhtä kamalia kuin heidänkin.
En oikeasti enää jaksa käydä heillä kylässä, kun ei voi minuuttiakaan keskustella, kun tenavat hyppii päälle ja kiljuu vieressä. Temppuilua, kiukuttelua, herkkujen rohmuamista. Saisi koko ajan itse olla huutamassa, jos haluaisi keskustella, niin että toinen kuulee.
Siskoni kieltää, mutta kiellossa ei ole mitään tehoa. Ei OIKEASTI puutuu huonoon käytökseen.
Ei ole normaalia, että isä ei osallistu. Ei ainakaan meillä, eikä kyllä yhdessäkään tuttavaperheessämme.
Vaikka näin olisikin monissa perheissä niin ollaan kuitenkin yleistämättä =)