Olenko ainoa, jonka tää palsta on vakuuttanut siitä....

Lapsia ei vielä ole, mutta tarkoitus on hankkia. Sen sijaan olen sanonut miehelleni, että kieltää minua tulemasta tänne sitten kun on omia lapsia. Ainakin, jos alan stressaamaan yhtään mistään mitä täällä sanotaan. Luulen, ettei tekisi yhtään hyvää lukea tätä palstaa, jos olisi lapsia. Kaikesta saisi aivan kamalan syyllisyyden.

nimettömänä kirjoittaa voi purkaa sydäntään kaikesta, ja toivoa sellaista maailmaa, joka oikeasti ottaisi muut ihmiset, siis kaikki muut ihmiset, huomioon. Mutta oikeasti olemme kaikki oikeassa elämässä vähän anteeksipyytävänoloisia, keskitietä kulkevia, muitten lokaan polkemia ja syrjään kyynärpäätaktiikan takia jääneitä - ja vielä siinä sivussa juuri niitä naisia, jotka yrittävät kasvattaa lapsistaan " hyviä ihmisiä" jotka on terveitä ja hyvinvoivia ja jotka tavallisuudessaan ovat niitä joitten harteilla tämä maailma seisoo. jos täällä korottaa ääntään, ne riidat on pois tämän maailman turuilta ja toreilta. (ja joillekin täällä vietetty minuutti on minuutti pois telkan ja jääkaapin ääreltä.)

Joo, noin mäkin oon ajatellu. Että tätä palstaa on nyt kivaa lukea ja hymähdellä ylimielisesti ihmisille, jotka kyselee täällä, että kuka on Freud. Mutta jos joskus on omia lapsia, niin ei sitten enää:D

anonyymi vertaispalsta, jonne saa purkaa tuntojaan ja kiukkuaan, turhaakin sellaista. Täällä lausutut pahat sanat ovat poissa lasten, puolisoiden ja muiden läheisten mieltä pahoittamasta. Ja hyvä niin.

Tosiasiahan on, että kun itseä oikein ottaa pannuun, niin muillekin haluaa sen saman fiiliksen. Tältä kannalta nämä jutut kannattaa ottaa.

Ihmiset täällä antavat itsestään aivan hirvittävän kuvan. Jos aivot muuttuvat harmaaksi mössöksi lastensaannin jälkeen niin kyl mä jätän ne lapset sitten hankkimatta.

hehkuttamaan esim. jotain suloista lapsistaan, niin heti joku onneton on siitäkin vinoilemassa.

oikeassa elämässä kukaan ei ole sellainen kuin täällä on kaikki. Jos täällä olisi joku suodatin, että pitäisi tunti harkita viestiään niin täällä olisi varmaan 1% näistä vuodatuksista. Joukossa tyhmyys tiivistyy jne.

täällä kyllä tyhmyys tiivistyy oikein tosissaan, toisaalta en katso sen olevan äitiyteen liittyvä ilmiö. Suurin osa ihmisistä vaan on oikeasti aivan idiootteja, riippumatta siitä, onko jälkikasvua siunaantunut vai ei.

joskus kasvokkain äitien kanssa...



kyllä lapsilta saa myös paljon ja useimmat kuitenkin kasvaa ja fiksuuntuu kun saavat lapsia.. ehkä ekat pari vuotta se ei siltä näytä kun lapset voi olla aika rankkoja, esim uhmaiässä ja musta ainakin tuntuu että olen vähän väliä naama punasena jossain huutamassa.. huoh... mut on sitä myös oppinut elämästä ja saanut nauttia noista lapsista.. esmes työelämässä on nyt paljon varmempi olo kuin ennen, tietää oman arvonsa ja että pystyn vaikka mihin!

kaikenlaisten urpojen, typerysten, provojen ja ahdasmielisten tiukkapipojen seasta myös paljon ihan oikeasti fiksuja ja pohdittuja kirjoituksia, tai sitten vaan niin lyömättömän hauskoja!



Itse en tosin osannut lapsettomana täällä palstailla, mutta kyllä mulle av-, odotus-, vauva-, taapero- jne. palstat ovat antaneet tärkeää vertaistukea moniin käytännön asioihin esim. lastenhoidossa. Lisäksi täältä saa lukea aina tuoreimmat juorut!



Mutta toki pitää myös osata suodattaa lukemaansa ja jättää osa täysin omaan arvoonsa, itse en ainakaan minkään av:n mukaan luo itselleni hyvän äitiyden kriteereitä. Sitä paitsi, eihän sellaisia oikeastaan olekaan: harvoin jos koskaan tämä sakki on yksimielinen mistään asiasta! Voit siis olla vapaasti ihan millainen tahansa, täällä sinut dumataan joka tapauksessa... ;)

ehkä parempi jos tämä palsta vaikuttaa noin kovasti päätöksiisi, ettet hankikaan lapsia.. ethän nyt herranjestas voi tehdä isoimpia päätöksiä jonkun av:n perusteella...



ja tuolle yhdelle joka sanoi ettei halua tyttölapsia, niin se on muuten tosi surullista. arvaapa miksi me naiset ollaan välillä niin ikäviä toisillemme ja itsellemme.. kun aina vaan on tähän kulttuuriin juurtunut jonnekin pinnan alle se ajatus, että naiset on vähemmän arvokkaita... meidän pitäis rakastaa pikkutyttöjämme ja ymmärtää heidän oikkujaan, koittaa ohjata heitä kasvamaan itsevarmoiksi ja onnellisiksi aikuisiksi.. just tommoset, pojat on helpompia ja kivampia asenteet tekee sen, että tytöt vaikuttaa ikävämmiltä, kyllä ne huomaa.