Theraplay
Kommentit (41)
iso poika oli vähän ihmeissään, kun aikuisia naisia lapsetti ;)
Jotenkin vaan alkoi puistattaa se taantuminen, mielestäni meni överiksi ja otin sen puheeksi myöhemmin.
vuorovaikutusongelmia? Taustalla useimmiten varhaislapsuuden traumat (äidin masennus, vanhempien alkoholiongelmat, päihteet, perheväkivalta...). Näin ainakin yhden tutun lapsen kohdalla. Hän hyötyi jonkin verran terapiasta. Kärsi mm. mutismista.
vanhempi uskaltaa luottaa terapeuttiin ja olla täysillä mukana siinä. Vastentahtoinen hoivaaminen jne. välittyy varmasti lapselle läpi. Ei voi onnistua jos vanhemmalla naama norsunveellä.
Ekasta pidin, tokasta en. Oli juuri aloittanut työssään ja jännitti niin sikana, että lapsikin meni ihan tönköksi.
Foniatri oli todella kova lässyttämään, joten jos tämä Theraplay-tyyppi on sitten sellainen, niin aika huonolta näyttää... Samaten foniatrilla oli sellaista ylikävelyn makua, mistä en oikein pitänyt.
Se terapia vie niin valtavasti aikaa, että senkin takia siihen täytyisi kympillä uskoa.
Ap
negatiivinen asenne ja vali vali kaiken suhteen, ei ihme että lapsi oireilee
s. Siis miten itsekkäitä äitejä oikein voi olla olemassa???
Vierailija:
Ekasta pidin, tokasta en. Oli juuri aloittanut työssään ja jännitti niin sikana, että lapsikin meni ihan tönköksi.Foniatri oli todella kova lässyttämään, joten jos tämä Theraplay-tyyppi on sitten sellainen, niin aika huonolta näyttää... Samaten foniatrilla oli sellaista ylikävelyn makua, mistä en oikein pitänyt.
Se terapia vie niin valtavasti aikaa, että senkin takia siihen täytyisi kympillä uskoa.
Ap
joten tietynlainen oireilu on ollut ihan odotettua.
Puheterapeuteista kumpikaan ei ollut aiemmin hoitanut adoptiolapsia, eikä tämä foniatrikaan. Mitään ko. aiheeseen liittyvää koulutustakaan kenelläkään ei ole takana.
Lapsella on fyysinen sairaus, joka myös selittää osan puhevaikeuksista ja aiheuttaa tiheää sairaalassa ja lääkärissä juoksemista. Siksikään en aio alistaa häntä yhteenkään turhaksi katsomaani käyntiin.
Puheterapeutille minä erikseen pyysin lähetteen neuvolasta ja puheterapeutilta sen lähetteen foniatrille eli aloite kaikkiin keskusteluihin on tullut minulta.
Ap
syyllä menisin sinne avoimin mielin ja valmiina ajattelemaan että lapsen kokemus on nyt tärkeämpi kuin mamman pelko lässytyksestä.
Ei ole olemassa mitään erityisiä salaisia adoptiolasten foniatrisia hoitoja.
Oletko adoptiolapsi (foniatrilla käynyt), adoptiovanhempi vai foniatri?
Onko tuo tieto vai edelleen uskomus? Mihin se perustuu?
Vai luuletko vaan.
Ihmiset ei tunnu tajuavan myöskään sitä, että vaikka lapsi on iso, osa hänen kehityskestään voi olla vielä ihan pienen lapsen tasolla. Traumaattinen lapsuus voi pysäyttää ihmisen kehityksen. Kaverille tuli esim. sijaislapseksi iso, riski poika, koululainen jo. Lapsi ei osannut leikkiä ollenkaan. Aluksi hän olikin tosi kiinnostunut mun parivuotiaan lapsen seurasta. Oli liikkistä katsoa kun nämä kaksi leikkivät yhdessä. Siitä se sitten alkoi, leikkimisen opettelu.
Moni sijais- ja adoptiolapsi kaipaa vauva-ajan huolenpitoa, eikä osaa olla lapsi.
Tämä ei vain päde meidän tähän lapseen.
Ap
Adoptiolapsen terveydelliset ja kehitykselliset ongelmat pyritään hoitamaan ihan samalla tavoin kuin kaikkien muidenkin lasten terveydelliset ja kehitykselliset ongelmat. Jos lapsi on ulkomailta adoptoitu eikä äidinkieleltään suomalainen, jos lapsen terveydellisten ongelmien hoitoa on laiminlyöty ennen adoptiota tai jos lapsen kontaktikyvyssä ja sosiaalisessa kehityksessä on ongelmia adoption tai sitä edeltäneiden kokemusten vuoksi, hän tarvitsee erityishuomiota, mutta niin tarvitsevat ydinperheessäkin kasvaneet lapset, joilla on samankaltaista problematiikkaa.
hoideta, jos kerran lapsi osaa jo tavallisestakin mukita juoda. Niitä psyyken vaurioita hoidetaan pitämällä huoli, että lapsi saa tarvitsemaansa hoivaa. Ei katkennutta jalkaakaan hoideta juottamalla nokkamukista vaan tukemalla sitä katkennutta jalkaa, ettei se menisi enempää rikki.
Samalla tavalla aivo- (mukaanlukien psyyken) toimintojakin hoidetaan: tuetaan niitä toimintoja, jotka tarvitsevat tukea!
t. 27
Onhan siinä muitakin osa-alueita kuin hoivaaminen ja alussa selvitetään että mitä lapsessa hoidetaan ja sitten räätälöidään se touhu sen mukaan. Mutta tuskin sitä hoivan antamista siellä terapiassa ihan kokonaan voi kieltää ;).
Vierailija:
Moni sijais- ja adoptiolapsi kaipaa vauva-ajan huolenpitoa, eikä osaa olla lapsi.Tämä ei vain päde meidän tähän lapseen.
Ap
posiviinen ja lapset tykkää- suosittelen