Mitä tekisin? Mitkä on mun keinot?
Siis, lapsen isä ei suostu noudattamaan oikeuden päätöstä eli en saa tavata lasta joka toinen viikonloppu. Sossu on sanonut että isä saa itse päättää tapaamisista. Olen päättänyt lähteä oikeuteen purkamaan yhteishuoltajuuden. Yhteishuoltajuus ei toimi kun isä ei halua keskustella lapsen hoitoon,kasvatukseen, tapaamisiin yms liittyvistä asioista. Olen ajatellut hakea yksinhuoltajuutta. Miten vaikuttaa se että lapsi asuu eri paikkakunnalla kuin minä? Voinko hakea oikeudenkäyntiä kun edellisestä oikeuspäätöksestä on aikaa pari kuukautta? Mitkä on mun keinot?
Kommentit (2)
Tapaamiset ja huoltajuus ovat kaksi täysin eri asiaa. Mitä näistä teillä on paperilla sovittu?
Jos teillä on kirjallinen sopimus tapaamisista ja lähivanhempi ei noudata sitä, sinun tulee hakea käräjäoikeudelta tapaamissopimuksen täytäntöönpanoa.
Jos teillä ei ole kirjallista tapaamissopimusta, sellainen pitää ehdottomasti tehdä. Lastenvalvojan tulee avustaa tässä ja vahvistuttaa se kunnan perusturvalautakunnassa. Jos tämän jälkeen tapaamiset eivät ala sujua sovitusti, voit jälleen hakea käräjäoikeudelta täytäntöönpanoa.
Myöskään lapsen asuminen ja hänen huoltajuutensa eivät ole sama asia. Jos olet etä-äiti, sinulla on minimaalisen pienet mahdollisuudet saada lapsi luoksesi asumaan, ellet pysty pitävästi todistamaan pidemmältä ajalta, että lapsen terveys ja/tai henki ovat vaarassa nykyisessä asuinpaikassa. Ja vaikka näinkin olisi, ei se takaisi yksinhuoltajuutta vaan lapsen asuminen saatettaisiin siirtää luoksesi, mutta yhteishuoltajuus säilyisi. Yhteishuoltajuus on vahva normi Suomessa, koska ajatellaan, että se estää toisen huoltajan täydellistä katoamista lapsen elämästä.
Yksinkertaistettuna: tapaamiset voit saada toimimaan, mutta yksinhuoltajuus on kyllä sinulle vain kaunis unelma, ellei nykyinen lähivanhempi sitä sinulle vapaaehtoisesti myönnä.
Et siis ilmeisesti asu lapsen kanssa, jotain päätöksiä on jo tehty? Se, että sinusta tulisi yht' äkkiä etävanhemmasta yksinhuoltaja kuulostaa aika radikaalilta oikeuspäätökseltä. Kerro lyhyesti historianne niin on helpompi kommentoida. Voimia!