Lue keskustelun säännöt.
Kun isovanhemmat on sellaisia ettei normaalisti ikinä ois sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä,
25.07.2006 |
niin mites silloin lasten kanssa, pitäiskö vaan antaa käydä mummolassa? Tämän kysymyksen kanssa kamppailen. He ovat sellaisia ihmisiä joita en elämääni haluaisi ja eivät siihen kuuluisikaan elleivät sattuisi sukua olemaan.
Kommentit (4)
Mutta jos isovanhemmat eivät ole pedofiilisiä sadisteja, niin minä ainakin yrittäisin kestää sen erityylisyyden.
Nuorena sitä on herkästi ehdoton ja haluaa, että kaikki ajattelevat asioista samalla lailla kuin itse. Mutta vanhenmiten alkaa oppia, että maailmaan mahtuu kaikenlaista tallaajaa. Eikä lapselle ole haitaksi se, että hän oppii mummolassa olevan erilaiset tavat kuin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä johtuu ihan vaan siitä, että isovanhemmat ovat eri sukupolvea ja harvoin tulee tutustuttua eri sukupolven kanssa. Kuten edellä joku kirjoitti, niin jos isovanhemmat eivät ole lapselle vaaraksi, niin kyllä lapsilla on oikeus isovanhempiin. Vaaraksi voi olla monella tavalla esim. henkistä tai fyysistä väkivaltaa.
Lasteni isovanhemmat ovat - hmmm - erikoisia. En voi antaa lapsiani heidän vastuulleen, mutta valvonnan alla ovat hyviä isovanhempia. Tulevaisuudessa, lasten kasvaessa, minun ei onneksi tarvitse olla heidän kanssaan juurikaan tekemisissä. Lapset saavat käydä luonansa isänsä valvonnassa.
Jos siis isovanhemmat eivät ole lapsenlapsilleen haitaksi ja vaaraksi, niin lapsenlapsilla on oikeus mummoihinsa ja vaareihinsa ja isovanhemmilla oikeus lapsenlapsiinsa ohitse sinun tykkäämistesi.
Erillaiset elämäntavat ja asenteet ovat rikkaus, kunhan siis kyse ei ole mistään lapselle haitallisesta. Ei sinun tarvitse kaikesta ajatella kuten isovanhemmat, eihän kyse tosiaankaan ole ystävyyssuhteista vaan sukulaissuhteista.