Jos on rakastunut mieheen joka ei pidä lapsista, mitä tehdä?
Olen tapaillut erästä ihanaa 40 vee miestä. Hän on kaikin puolin ihana, seksikäs, älykäs, mielenkiintoinen, hyvä kokki jne. Meillä on hauskaa keskenään. Juttelemme, eikä miehessä tunnu olevan vikaa.
Paitsi kun puhun lapsistani, hän ikäänkuin katoaa. Hänellä itsellään ei ole lapsia, eikä häntä lapset kiinnosta yhtään. Minä olen kuitenkin lasten kanssa paketti.
Jätänkö heti vai katsonko vielä?
Meillä on kivaa ja mukavaa, tuntuu hyvälle olla hänen kanssaan, joten lähteminen on vaikeaa. Toisaalta tiedän, että hänelle on ihan turha ehdotella lasten tapaamista, joten pitkittäminen vain syventäisi tunteita.
Mitä sinä tekisit?
Kommentit (18)
mitä hän ajattelee teidän tilanteesta ja sinun lapsista.
Jos vastaus on ei toivottu niin siinä se sit oli.
eli suhteenne ei voi koskaan kehittyä tapailua pidemmälle, jos mies ei hyväksy lapsiasi.
Turhaan kiusaat itseäsi ja lapsiasi pitämällä kiinni tuosta miehestä. Hän ei ole sinua varten.
vastaa aina, että päätä sinä. Lapset ovat joka toisen viikonlopun isällään, joten tapaamme aina silloin. Meillä on aina ihanaa yhdessä, mutta hän ei esim. halua koskaan tulla meille... ettei lapset häiriinny. Hän on myös sanonut, että ei ennenkuin on " pakko" .
Mutta jos puhun lapsistani, hän ei jaksa kommentoida lainkaan. Vastaa vain, että aha, joo.
ap
ja lopettaisin heti unelmoimisen uusioperhekuvioista. Mies on äidin poikaystävä ja lapset asuu kotonaan. Kyllä se jossain välissä ratkeaa suuntaan tai toiseen.
toinen yh
Ihan järkeviä tapauksia. Olemme jo seurustelleet melkein vuoden. Jotenkin tämä on nyt aika helppoa, mutta jotenkin tuntuu, että seuraavaa askelta ei koskaan tulekaan. Olisin vähän toivonut sitä. Olen itse aika rakastunut, vaikka toisaalta hyvin riittää tämä joka toinen viikonloppu.
ap
taidat saada vesiperän. Unohda koko juttu ja etsi parempi.
Toisaalta mä ymmärrän, että jos miehellä ei ole omia lapsia, hän ei välttämättä osaa keskustella sun kanssa heistä. Aika harva mies on sinut lasten kanssa ennen kuin niitä omia tulee.
Teidän pitäisi varmaankin keskustella mitä te haluatte tulevaisuudelta, onko teillä sitä yhdessä vai ei?
Kyllä mä voisin toisaalta kuvitella, että seurustelisin miehen kanssa ja elämä lasten kanssa olisi ihan erillään, mutta sen täytyy olla vapaaehtoista molempien puolelta. Ei tule mitään, jos toinen haluaa muuttaa yhteen, ehkä lapsiakin ja toinen ei.
Jos treffailu joka toinen viikko kun lapset on isällään riittää sinulle, niin mikäs siinä. Sitten tämä on varmasti hyvä mies sinulle.
Jos haluat/toivot suhteen syvenevän ja unelmoit jonain päivänä voivasi myös jakaa hänen kanssaan arjen, niin vähän huonolta kuullostaa.
Jos jossain sisimmässäsi toivot enemmän, niin ero voi olla kuitenkin nyt helpompi kuin vuoden tai kahden kuluttua.
Tai sitten antaa lapset omalle isälleen ja valita sitten se uusi mies. Kaikkien kannalta voisi kuvitella asioiden sujuvan näin menetellen parhain päin..
joitakin vieraita lapsia? En minä ainakaan. Ja miksi pitäisi? Ja järkevää on, että ette tapaile lasten kanssa, ennen kuin olette oikeasti sitoutuneita. Lapsille nuo vanhempien vaihtuvat kumppanit ovat raskas juttu. Ihan fiksulta ja vastuuntuntoiselta mieheltä vaikuttaa. Ja ainahan voit rehellisesti ja suoraan kysyä, mitä hän ajattelee.
...arki tulee pian ja jäät tuon miehen kanssa arjen taakan alle YKSIN
" Jos on rakastunut naiseen, jolla on jo lapsia?" Eikö niin?
Molempien pitää tulla puolitiehen vastaan. Ketään ei voi pakottaa pitämään toisten lapsista, tai olemaan edes kiinnostunut. Mutta ketään ei voi pakottaa luopumaan omista lapsistaan.
Kyllä se yhteinen " keskitie" löytyy jos on löytyäkseen.
Jos asia vaivaa ja kaipaat yhteistä arkea, niin miksei vois tutustuttaa lapsiinkin. Ei mies oo sitä selvästi torjunutkaan kertoman perusteella.
Jos käy tuommoinen seksisuhde (?) niin mikäpä siinäkin.
Mulle ei taitaisi sopia se.
Mene selittämään lapsettomille poikamiehille jotain vauvajuttuja.. katso miten paljon kiinnostaa!
Miksi kiinnostaisi? Kuunteletko sinä korvat höröllä jonkun lätkämatsin huippuhetket ja autojutut?
Taatusti tavallisin tapa reagoida on tuo, että ei kiinnosta.
Asiat lutviutuvat varmasti aikanaa, mies ei ole tunkemassa keino-isäksi, mikä on ihan hyvä asia.
Ei taatusti haluaisi enää lisääntyä itse.
Eikä tarvis " kestää" enää lasten tekoa hänen kanssaan. :)
kuin sinä ilmeisesti häneen, haluaa hän koettaa muutta asennettaan lapsiin. Jos kieltäytyy edes kerran tapaamasta, on parasta sanoa ADIOS!