Lapsettomuus on yksi elämän kriisi, joka kosketti vuorollaan meitä" Satu Taivalaho

sanoo tosi fiksusti, että jokaisella on elämässään omat kriisinsä ja siitä on selvittävä yhtenä kappaleena. Nykyihmisen on todella vaikea käsittää kaiken rahalla saamaan tottuneena, että miksi juuri MINÄ en saa lasta.



Yhtä lailla sairaudet, onnettomuudet, konkurssit ym. elämän surut on otettava vastaan sellaisenaan. Miksi muiden tulisi kulkea varpaisillaan toisten ongelmia jatkuvasti pohtien (vrt. tämä toisaalla ollut ketju joulukortista.)?



Surunsa kullakin, kaikki kantaa jotakin taakkaa (tai tulee kantamaan). Hyvää joulua kuitenkin kaikille tasapuolisesti.