Lue keskustelun säännöt.
En halunnut antaa lapselleni tällaista lapsuutta. :(
06.11.2007 |
Masennuin jo raskausaikana ja sitä on vaan jatkunut ja jatkunut. Lapsi on nyt 4-vuotias ja olen havainnut jo selvästi masentuneisuuteni aiheuttamia vaurioita lapsessa, se tulee ilmi mm. sillä, että lapsi tavallaan pitää minusta huolta, hoivailee ja halailee ja hokee rakastavansa minua.
Minä en halunnut masentua, enkä halunnut pilata ihmisen alun elämän.
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muista ettei täydellistä vanhemmuutta olekaan...
Jos et, niin millainen rooli miehelläsi/isällä on perheessänne, ja etenkin lapsesi elämässä?
Itse olen sairastellut paljon fyysysiä juttuja ja huomaan samoja hoivajuttuja lapsessani ja hänessä ns. masentumisen merkkejä. Minä en ole yksin lapsen kanssa ja yritän tsempata jatkuvasti.
Sinä olet sille lapselle paras äiti ja olet paras äiti juuri sellaisena kuin olet!
Kun vaan muistat huolehtia itsestäsi ja teet lapsesi kanssa parhaasi, sen mitä pystyt jaksat niin se riittää!
:) Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on tosiaan joutunut koetukselle myös tässä vuosien varrella. Ruuanlaitosta siivoamiseen joutui yhdessä välissä yksin hoitamaan.
Nyt olen parempi ollut jonkin aikaa ja olen jaksanut OSALLISTUA em. asioihin.
Lapsi on miehelle tosi tärkeä ja leikkii ja touhuilee lapsen kanssa paljon. Ulkoilevatkin tosi usein.
Minä olen ollut niin käpertyneenä itseeni ja pahaan olooni, että olen jopa pahimmillaan usein harkinnut itsemurhaa.
Esim. oma 3-vuotiaani on luonteeltaan hyvin hoivaava. Esim. jos pikkusisko (tai ihan vieraskin lapsi) itkee, menee heti silittelemään, halailemaan ja vie oman lempilelunsa hänelle. Ja jos vaikka sanon, että voi, kahvi on loppu, hän tulee halaamaan ja sanoo hyvin myötätuntoisesti: ostetaan äidille kaupasta lisää kahvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan itsensä puolesta. Piehtaroi itsesäälissä. Tuo on tyypillistä masentuneen käytöstä - ei siinä mitään uutta - mutta lapselle aivan karmeaa!
4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
jo 4 vuotta oot potenu oloja..
Varmasti lapsi kärsii kaikista perheen koettelemuksista siinä kuin muutkin. Sairauksilta, avioeroilta, kuolemalta eivät kaikki lapsetkaan voi välttyä. Arvet ovat meissä kaikissa tumman värejä kokeneissa. Onneksi lapsellasi on jaksava isä, toivottavasti päivä aukenee sinullekin. Älä syytä itseäsi, en minäkään syytä, vaikken terve olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentunut herättää helposti sympatiaa - onhan se kiva myös lukijalle olla parempi kuin joku muu - siksi varmaan luit niin kuin luit.
16
Jos et, niin kipin kapin lääkäriin! Koskaan ei ole liian myöhäistä. Mennyttä et voi muuttaa, tulevan voit.