Lue keskustelun säännöt.
Millä mä kestän? Anoppi on matkalla meille.
25.12.2007 |
Millä saan mielenrauhaa kestää illan?
Anoppi arvostelee kaikkea. Huomauttele kaikkea tyyliin, ai eikö teillä olekaan pöydässä hillosipuleita. Meillä kun kukaan ei niitä syö.
Nenänvarttaan pitkin katselee lasten lahjoja, kysyen mitä minun vanhempani ovat ostaneet.
Kaikki pitää passata hänelle ja pöytä laittaa hienoksi ja mitään kiitosta mistään on turha odottaa. Päin vastoin, kaikki tapani ja tarjottavani aiheuttavat ihmetystä ja outoja kysymyksiä.
Ja vielä ne puheenaiheet. Ylistetään muualla joulun viettävää toista poikaa ja hänen vaimoaan.
Jos he ovat niin tyylikkäitä ja upeita, menisi anoppi heille. Mitäs tunkee meille.
Miten mä selviän tulevista tunnneista?
Kommentit (20)
hymyile päälle ja totea vielä että niin niillä perheillä on erilaisia tapoja. ihan keskustelutyyliin.
jos alkaa vielä jankata niin sanot että sinä kun osaat ja tykkäät laittaa omalla tyylilläsi niin oltaisiinko tulevat pyhät teillä. ja hymyilet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voin kertoa perheenikin tavoista ja perinteistä (vain niistä hyvistä) ja sitten vasta hymyilenkin. Jos en jaksa hymyillä ja vastata, " unohdan" kysymyksen ja teen vastakysymyksen " niin muuten, mitenkäs teillä oli tapana..."
Sulle tulee vaan paha mieli. Ole kuin kotonasi omassa kodissasi. Älä näe suurempaa vaivaa. Miehesi voi sitten passata äitiään, jos huvittaa.
aattonakin.
Hymyilin kestohymyä ja tarjosin ostopipareita. Pitkän työputken takia en ehtinyt itse leipoa. Pipareiden lisäksi oli vielä ostopullaa.
Onneksi eivät tule enää aattona syömään. Ennen tuli koko porukka miehen pikkusiskoa myöten passattaviksi ja mies tietenkin vain seurusteli sukulaistensa kanssa. Minä laitoin ja siivosin jäljet jne...
Taidan joskus livahtaa yksin viettämään jotain tunturijoulua...
Jos anoppisi on narsismiin taipuvainen, hänellehän ei kelpaa mikään, vaikka vetäisit itsesi solmuun. Toisaalta hän todennäköisesti haukkuu ja koettelee kaikkia muitakin ja yrittää tehdä jokaisen muun kuin itsensä olon riittämättömäksi /huonoksi. Se on hänen tapansa päteä, mutta sinun ei tarvitse mennä leikkiin mukaan. Ole viileän kohtelias ja asiallinen sekä sulje korvasi asiattomuuksilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kadehtiin meidän lasten lahjoja jotka kaikki minun sukulaisilta.
Ja hengissä olen vielä!
Tässä tän kertaisia parhaimpia:
Ovesta sisään tullessaan näki eteisessä miehen siihen unohtaneet pari muovikassia täynnä lahjapapereita, roskikseen siis menossa. " Kylläpä teillä on paljon roskaa, kauheeta"
Ruokapöydässä: " Ei ole hillosipuleita, voi voi." , " Minä kyllä tykkään kuivemmasta kinkusta." " Minä juon vaan vettä, en tykkää näistä teidän juomista"
Jäliruokana olevan jäädykkeen tarjoiluastian kaali lopuksi tyhjäksi omalla lusikallaan ja tarjosi siitä myös yhdelle lapsellemme omalla lusikallaan!
Sen jälkeen kiersi etsimässä meidän suklaarasioitamme ja söi omin lupineen niistä suklaita. Herranjumala, en ehtinyt erdes tarjota, enkä myöhemmin enää viitsinytkään, koska jo omin luoineen kiersi meidän jokaisen omilla suklailla ottamassa itse.
Tässä suklaan syöntikohdassa mulla meinas mennä hermot, mutta mies ei edes huomannut mitään, mun silmäyksistä huolimatta.
Huh, kyllä on mukava tulla tilittämään tänne!
Ainiin, kyllähän se poissaolevan pojan perhe on sitten niin mahtava. Niillä on niin hieno kotikin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ihana anoppi mutta oma äitini..... että ymmärrän tuskasi. Ota lasi viiniä ja yritä kestää :)
Tee ihmessä mieleinen joulu perheesi kanssa ja kyläilkää vain äkkiä jos pakko! Aikuisuutta ja omaa elämää eikä anopin tai äidin hoitoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäs sille voi jos anoppi ilmottaa tulevansa, Jos se on jo aattona pidetty poissa.
meille ei anoppi tana vuonna tullut. Ilmoitti kylla liput jo ostaneensa, vaikka moneen kertaan oltiin muistutettu ettei olla kotona tana vuonna vaan lahetaan reissuun. Siinahan sitten perui lentolippunsa ja kiroili kun ei paassytkaan viettamaan eksoottista joulua pojan perheeseen rapakon taa. On ollut meilla viimeset 13 joulua, mutta nyt riitti - kukaan meista ei enaa jaksa kuunnella sita valitusta ja marinaa ruoasta, lahjoista ja yleensakin meidan ihan vaarasta tyylista viettaa joulua. Ollaan sekoitettu suomalaisia ja amerikkalaisia tapoja ja ruokia, mutta anopin mielesta pitaisi viettaa joulu taysin suomalaisittain taallakin. Jopa saa on ollut aina ihan vaara, ihan kuin me voitaisiin asiaan vaikuttaa - taalla harvemmin on lunta ja pakkasta jouluisinkaan (ei taida kylla olla juuri Suomessakaan talla hetkella? )
No, hyvaa joulua ja uutta vuotta vaan kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä miestäsi ettei hän tajunnut sinun siitäkin loukkaantuvan. Jos jouluna on sulkaat näkösällä niin kyllä ne yleensä on syötäväksi tarkoitettu.
Ja jos se tykkää syödä kahvin kanssa hillosipuleita niin miksi te ette niitä voi ostaa? ei taida olla kovin kalliita, pakkaat sitte loput sille mukaan.
Sinä vaikeutat tuolla asenteella vain ja ainoastaan omaa elämääsi. Kukaan muu ei edes häiriinny tuosta, mutta sinulla menee joka joulu pilalle.
En vaan arvannut että olisi tarvinut lukkojen taakse laittaa.
Ja kyse ei olekaan, etteikö saa syödä, olisin voinut ihan tarjota omista rasioistani, mutta kun lähtee itse etsimään ja ottaa sieltä selkä muihin päin käännettynä omakätisesti, niin eipä siinä viitsi enää tarjota.
Joo, kyllä mä tiedän, että rennommalla asenteella pärjää paremmin. Mutta kyllä mua silti ärsyttää sen oleminen ja tutkiminen ja arvostelu.
Ja mielellään menisin anopin luokse, mutta kun anoppi sanoi kun sanottiin, että voitaisi tulla tänään käymään, että ei käy,hän tulee mieluummin meille, niin minkäs teet. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti montako vuotta se anoppi teillä kulkee, jos hän elää 85-vuotiaaksi. Kannattais nyt tehdä vähän itsekasvatusta. Helpottaa elämää...
Kyse kun ei ole niistä vitun hillosipuleista, vaan siitä että kaikki eivät ole samanlaisia eli tee asioita samoin kuin anoppi (joka tietää kaikesta kaiken). Jos tänä vuonna ostit hillosipuleita, ensi vuonna ostat jotain muuta- ja varmasti ainakin jotain on pielessä, anopin mielestä siis.
Ap: kesäkuumalla makasin tulehtuneen sektiohaavan kanssa sängyssä raatona, kun anoppi tuli vierailulle laitokselle. Tarjosi minulle yskänpastilleja, ei onnitteluja eikä mitään. Vauva huusi nälkäänsä, anoppi päätti että sillä on koliikki ja aikoi nukuttaa päivän vanhan vauvan vatsallaan, luojan kiitos mies ehti hätiin. Ojensi miehelle kortin, jossa onniteltiin kaikki muita paitsi minua ja lähti tekemään jotain tähdellisempää vartin jälkeen...
Otan huumorilla. Hymyilen kauniisti ja sanon, että näin se vaan on, meillä ei ole sellainen tapana.
Annan mennä korvasta sisään ja toisesta ulos ja ajattelen muita asioita. Anoppiaan ja äitiään ei voi muuttaa, mutta antaa valua kuin vesi hanhen selästä niin sen sietää.
Yritähän jaksaa. Tiedän tunteen.
et ostanut hillosipuleita kun niitä ei ollu k-marketissa yhtään ylipäiväisiä tarjouskopassa. Ja naurat paskasesti päälle.
Minä olen kai tyhmä snobi, mutta ensi jouluna koristelen talon, ostan kinkun muualta kuin supermarketista (jotta koko olisi edes sinnepäin), laulan epävireisellä äänellä joululauluja ja piilotan paketit kuusen alle :).
ja laittoi miehelleni ohjelman- mitä kaikkea APUA hän tarvitsi- siis anoppi-
ihana katsoa vierestä!!!