Lue keskustelun säännöt.
Mä en voi kuvitellakaan millaisia noi syöksysynnytykset on...
05.11.2007 |
Ettei ehditä synnytyssaliin, saati sairaalaan tai ei ehdi riisua vaatteitaan kun vauva jo syntyy.
Mulla on neljä synnytystä takana, nopein niistä 9 tuntia, kaksi kestänyt vuorokauden, yksi siitä väliltä.
Eikä nyt millään pahalla kellekään, kunhan ihmettelen miten erilaisia ollaan (aika turhis aloitus siis) :)
Kommentit (11)
syntyi kotona, ei ehtinyt eteistä pidemmälle. Tämä äiti sanoi aina, että jos se olisi ollut esikoinen ei hän olisi koskaan tehnyt enempää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nim: 10 tuntia yhtä saatananmoista supistusta ja kipua ja taju pois 3 kertaa...
Pisin on kestänyt noin 4 tuntia ja lyhyin vajaa tunnin. Yhden vauvan synnytin vastaanottohuoneeseen. Silloin ponnistutti jo kotona. Onneksi kerkesin sairaalaan.
Kokonaiskesto 3 tuntia, yhtä pitkäjaksoista supistusta... Olin kuvitellut käyttäväni kaikenlaisia apuvälineitä, vaeltavani käytävillä tippapullon kanssa jne. Eeeeei... En ehtinyt, eivätkä rahkeet riittäneet mihinkään muuhun kuin keskittymään supistuksiin sängyssä.
Toisaalta lapsivuodeosastolle päästyäni olin helpottunut kun tajusin, että useimmat ihmiset olisivat vieläkin siellä kärvistelemässä ja itse sain jo nauttia vauvasta ja levosta. Tuskallista mutta nopeaa :)
Nyt jännitän millä vauhdilla seuraava tulee maailmaan.
2: Synnytyksesi ovat olleet syöksysynnytyksiä; kätilön mukaan ensisynnyttäjällä raja on 4 tuntia ja uudelleensynnyttäjällä 2 tuntia :)
syöksysynnytksen raja taitaa kulkea tunnissa. Itselläni 2 syöksyä takana ja kesto 20min
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinut laittaisin luokkaan superturbo-syöksysynnyttäjät :)
Nimittäin itse ole synnyttänyt 10 kertaa ja esikoisen synnytys kesti himpun yli 4 tuntia, seuraavan vajaa 2 ja sitten muut n. 1-1½ tuntia...paitsi nopein vain 25 min:), eikä mulle kyllä ole koskaan puhuttu syöksysynnytyksistä!?
t. ilmeisesti sitten kumminkin syöksysynnyttäjä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eka alle 3 h ja toinen noin 1h. En viitsi osallistua enää työpaikan yms. synnytyskeskusteluihin kahvipöydässä. Minulle aina vain tokaistaan että sinäpäs se pääsit helpolla. Totuus oli toinen. Supistukset tosiaan lähes tauottomia, ihan teurastusmeiningiltä tuntui. Ei siihen ehtinyt itse mukaan mitenkään, menin paniikkiin. Tilannetta ei helpottanut hermoileva kätilö. Kivunlievityksenä vain ilokaasu, siitä huolimatta menin melkein ns. kipushokkiin jälkimmäisessä synnytyksessä. Lopetin kuulemma hengittämisen. Kätilö karjui korvaa, että hengitä, hengitä, vauvan sydänäänet laskee, kohta mennään leikkuriin... Melkein itkettää vieläkin kun ajattelee.
Varmaan lähinnä kätilöstä kiinni, ottaako asian puheeksi vai ei. Ehkä uudelleensynnyttäjän kohdalla ajatellaan, että kaikki meni hyvin eikä synnyttäjä tarvitse jälkipuintia. Omalla kohdallani kyseessä oli esikoinen ja ehkä sen takia varmistivat moneen kertaan jäikö traumoja nopeasta synnytyksestä jne.
Suomessa on kaikkialla samat rajat syöksysynnytyksen suhteen, kätilöt oppivat ne koulutuksessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko syöksysynnytys vai pitkä synnytys rankempi, ovat niin erilaisia.
Molemmat alkoivat vesien menolla ja siitä 3 tunnin kuluttua (2. lapsi 2 tunnin kuluttua) oli jo syntynyt.
Nuo tunnit oliva yhtä pitkäkestoista supistusta, taukoja supistusten välissä ei ollut ollenkaan. Tuntuu, että en ehtinyt itse mukaan synnytykseen ollenkaan.
Tavallaan haikeana kuuntelen muiden kertomuksia normaalikestoisista synnytyksistä, jossa ehtii välillä torkahtaa, jutustella miehen kanssa, jännittääkin vähän...